NHL-veskareilla loukkaantumissuma - Rinne: "Paljon tulee törmäyksiä"

Vegas Golden Knightsin maalivahti Marc-Andre Fleury saa niskaansa Pittsburgh Penguinsin Patric Hörnqvistin. Kuva: Jeff Speer/Icon Sportswire

Arizona Coyotesin Antti Raannan kausi lähti jo vinoon harjoituspelikaudella, kun hän loukkaantui ja sai alavartalovamman. Raanta kuntoutui, mutta joutui jättämään 13. lokakuuta pelatun ottelun kesken Detroit Red Wingsiä vastaan. Kojoottiveskari palasi kehiin 3. marraskuuta Buffalo Sabres -ottelusa.

Juuri kun Raanta alkoi päästä pelirytmiin, taas rysähti, kun San Jose Sharksin Logan Couture törmäsi 24. marraskuuta pelatussa ottelussa.

Raanta on jälleen kehissä, mutta myönteisen raumalaisen positiiviselle asenteelle on ollut käyttöä. Tilanne on ollut vaikea, varsinkin, kun edessä joukkue on pelannut heikosti.

Tuskin Raantaa lohduttaa yhtään se, että muutkin NHL-maalivahdit ovat kokeneet tällä kaudella kovia.

Sivussa on ollut monia kovia tekijöitä: Canadiensin Carey Price, Dallas Starsin Ben Bishop, Minnesota Wildin Devan Dubnyk, Pittsburgh Penguinsin Matt Murray, Vegas Golden Knightsin Marc-Andre Fleury, Anaheim Ducksin John Gibson ja Florida Panthersin Roberto Luongo.

Hurjin tilanne on ollut Vegas Golden Knightsilla. Fleuryn lisäksi kakkosveskari Malcolm Subban loukkaantui. Sitten rivistä tippui kolmosveskari Oscar Dansk. Ei muuta kuin varaamaton 24-vuotias ECHL-veskari Maxime Lagace kehiin. Jopa WHL-joukkue Kamloops Blazersin Dylan Ferguson sai peliminuutteja.

***

Nashville Predatorsin Pekka Rinne on yksi maalivahdeista, joka on säästynyt suuremmilta kolhuilta tällä kaudella. Kokenut maalivahti on kuitenkin pannut merkille kollegoidensa kohtalot.

– Maalivahtien loukkaantumiset ovat lisääntyneet jo muutaman vuoden ajan, Rinne sanoo Kiekkoareenan haastattelussa.

Loukkaantumisille ei ole yhtä yksittäistä nimittäjää. Veskareiden polvet, keskivartalon tukilihakset ja nilkat ovat kovilla – sekä pää. Pelaajien aivotärähdykset ovat olleet tapetilla jo vuosia, mutta maalivahtien aivovammat ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Maalivahti on perinteisesti suojelukohde, mutta kun kilpailu on rajua, kaikki keinot otetaan käyttöön.

Uudet sääntötulkinnat ovat karsineet entisestään puolustajien mailankäyttöä, mikä on sinänsä hyvä asia. Maalivahdit ovat kuitenkin tulilinjalla, kun hyökkääjät pääsevät leikkaamaan laidalta maalille entistä vapaammin.

Niin sanotun kuolleen kiekon aikana puolustajat seivästivät hyökkääjät ennen kuin he pääsivät lähellekään maalivahdin aluetta.

– Olen kyllä huomannut, että aika paljon tulee yhteentörmäyksiä, kun tullaan maalille, Rinne sanoo.

Siinä on puolustajilla aika orpo olo. Suunnilleen he pyytävät anteeksi, jos jotain sattuu.

– Siinä on puolustajilla aika orpo olo. Suunnilleen he pyytävät anteeksi, jos jotain sattuu. Tietenkin hyökkääjien pitääkin olla röyhkeitä ja ajaa maalille. Sieltä ne osumat tulevat.

Rinne sanoo, että hän yrittää pitää itsensä maalissa mahdollisimman valmiina mahdollisia yhteentörmäyksiä varten. Kun kroppa on ”tiukkana”, sattuu vähemmän.

– Sellaisiakin tilanteita tulee paljon, kun oma puolustaja työntää hyökkääjän maalivahtia päin, Rinne muistuttaa.

Peleissä sattuu silloin tällöin tilanteita, jossa hyökkääjä luistelee maalin edestä, ja lantio osuu maalivahdin päähän. Nykymaalivahdit ovat paljon polvillaan, mikä asettaa pään alttiiksi.

Kenties 1980-luvulla maalivahtien pää oli paremmin turvassa, kun he seisoivat vanhan koulukunnan pystyasennossa.

***

Chicagon hyökkääjien lisäksi oman joukkueen pelaaja ahdistelee Pekka Rinnettä. Kuva: Danny Murphy/Icon Sportswire

Rinne myöntää, että maalivahtiin kohdistuvat törmäykset ovat usein harmaalla alueella.

– Itsekin tykkään pelata paljon kiekolla. Silloin pitää olla valmis, että kontaktiakin tulee. Jääkiekko on aggressiivinen peli, ja maalivahdeillakin on oma vastuunsa.

Tuomarit hylkäävät armotta maalin, jos veskariin kosketaan maalin edessä kamppailutilanteessa. Tulkintatilanne on kinkkisempi, kun hyökkääjä ajaa kiekon kanssa maalille ja törmää samalla veskariin.

– Tuomarit hoitavat yleisesti hommansa hyvin, mutta ehkä maalivahtiin kohdistuvista kontakteista voisi tulla automaattisesti jäähy.

Rinne heittää toisaalta pallon maalivahtien suuntaan.

Joskus harmittaa, kun maalivahdit kalastelevat jäähyjä maailman pienimmistä asioista. Se vie vähän pohjaa koko hommalta

– Joskus harmittaa, kun maalivahdit kalastelevat jäähyjä maailman pienimmistä asioista. Se vie vähän pohjaa koko hommalta.

***

Rinne kärsi 2013 vakavasta tulehdustilasta lonkassa. Siitä tervehdyttyään hän alkoi kiinnittää huomiota palautumiseen ja kehonhuoltoon. Rinne on esimerkiksi alkanut käyttää entistä enemmän joukkueen fysioterapeuttien palveluita.

Parempi terveystilanne on näkynyt pelin tasossa. Rinne on alkukauden perusteella yksi vahvimmista ehdokkaista Vezina Trophyn voittajaksi.

– Toivottavasti maksoin sen hinnan etukäteen. Ei ole hienoa katsoa vieressä, kun esimerkiksi Ryan Ellis on kuntouttanut polveaan koko kauden.

NHL:n pelitahti on niin kova, että ykkösmaalivahdit joutuvat kovalle kuormitukselle. Myöhäiset paluut vieraspelipaikkakunnilta vähentävät yöunta. Jos vireystila ei ole kaukalossa tapissa, kolahtaa helpommin.

Näkisin, että hyvä peruskunto on kaikkein tärkein tekijä maalivahdille. Jos tulee vähänkin univajetta tai vaikka nestevajausta, se näkyy heti.

– Näkisin, että hyvä peruskunto on kaikkein tärkein tekijä maalivahdille. Jos tulee vähänkin univajetta tai vaikka nestevajausta, se näkyy heti.

Kaiken muun lisäksi pelinopeus on kasvanut, mikä asettaa uusia vaatimuksia veskaripeliin.

– Huippumaalivahdit näyttävät rauhallisilta, mutta heidän pitää olla todella urheilullisia. Teräviä nopeita liikkeitä tulee paljon, mikä altistaa lihasperäisille revähtymille.

Vaikka maalivahdit ovat usein aivan yksin, on heillä yksi hyvä turva – omat varusteet. Nykyvehkeet ovat niin hyviä, etteivät kudit tule enää entisaikojen tapaan ”läpi”.

– Mustelmia tulee vedoista, mutta se on arkipäivää.