Nashvillen suomalaisveskari uudessa tilanteessa: "En päässyt enää yllättämään puskista"

Juuse Saroksella on aina iso näytön paikka, kun hän pääsee Nashvillen maalille. Del Mecum/All Over Press

Juuse Saroksesta tuli liigatähti jo nuorena HPK:ssa. Hän otti tilanteen haltuun heti AHL:ssäkin kaudella 2015–16, vain parikymppisenä miehenalkuna. Viime kaudella hän osoitti olevansa pätevä vahti jo NHL-kehissäkin.

Saroksen lähihistoriaan peilaten tämän kauden lukemat ovat järkyttävän huonoja. NHL:n viidestä ottelusta vain yksi voitto, torjuntaprosentti 87 ja päästettyjen maalien keskiarvo 3,7.

Miten tässä näin kävi?

Tällaisen vaiheen pitikin tulla uralla. Ei olisi ollut kovin realistista odottaa, että Saros veisi Pekka Rinteeltä ykkösvahdin paikan ja pelaisi itsensä suoraan Vezina Trophy -kandidaatiksi.

Saros on aina omaksunut uuden sarjatason vaatimukset niin nopeasti ja nuorena, että on melkein unohtunut, että hänellä on ikää vasta 22 vuotta. Niin nuorena aika harva on vielä valmis astumaan NHL:n maalivahtieliittiin.

Saroksen taistelupari Pekka Rinne pelasi ensimmäisen täyspainoisen NHL-kauden 26-vuotiaana. Miikka Kiprusoff oli jo 27-vuotias, kun hän sai palikat loksahtamaan Calgary Flamesissa.

NHL:n torjuntalukemien perusteella parhaat maalivahdit ovat Columbus Blue Jacketsin Sergei Bobrovski (29), Tampa Bay Andrei Vasilijevski (23) ja Chicago Blackhawksin Corey Crawford (32). Huippukautta pelaavat esimerkiksi Rinne (35), Los Angeles Kingsin Jonathan Quick (31) ja San Jose Sharksin Martin Jones (27).

Alle 25-vuotias ykkösveskari on NHL:ssä enemmän poikkeus kuin sääntö. Saros saapuu parkkihallista Nashville Predatorsin harjoitustiloihin, ja taustalta kuuluu porakoneen ääntä. Kuulemma siellä on rakennusprojekti menossa.

Rakennusvaiheessa on vielä Saroksen urakin.

– Veskareilla tilanne on vähän erilainen kuin kenttäpelaajille. On ihan hyvä juttu, että varsinkin Euroopasta tulleet maalivahdit saavat kehittyä rauhassa. Se on hyvä systeemi, Saros sanoo Kiekkoareenalle.

***

Saros tarrasi Nashvillen kakkosmaalivahdin rooliin kiinni viime kaudella, ja seurajohto antoi luvan hankkia asunnon jo tammikuussa. Sama ilmoitus annettiin uudelleen tämän kauden alussa.

Lupa asunnon hankkimiseen kuuluu NHL:n perinteiseen koodikieleen. Tietenkin pelaaja saa hankkia asunnon vaikka Alaskasta jos niin haluaa. Sillä halutaan kuitenkin kertoa rivien välistä, ettei välitöntä uhkaa farmiin lähettämisestä ole.

– Tietenkin odotusarvot nousivat täksi kaudeksi, vaikka en asiaa aktiivisesti mietikään. En ota asioista sen enempää painetta, Saros vakuuttaa.

Saros seurasi NHL:ää tarkkaan jo HPK:n aikoina. Hän seuraa pelejä ja opiskelee vastustajia, ettei kaukalossa mikään tulisi yllätyksenä. Harmi vaan, että homma toimii myös toiseen suuntaan.

– En pääse enää yllättämään vastustajia ihan puskista, Saros myöntää.

Saros on sanonut aiemmin, ettei hän tuijota ainoastaan torjuntalukemia. Hän yrittää aistia tarkkaan miltä oma yleisfiilis tuntuu maalissa. Millainen se on ollut?

– Alku oli aika hankaa, mutta pari viime peliä on tuntunut paremmalta. Tuntuu, että olen päässyt niin sanotusti pelin päälle. Petrattavaa toki vielä on.

Vaikka seurajohto antoi hiljaisen lupauksen pysymisestä ylhäällä, Saros sai viikolla tietää jo toisen kerran kauden aikana, että hän lähtee hakemaan pelituntumaa AHL-joukkue Milwaukee Admiralsin riveistä.

Ensimmäinen kahden keikka ei sujunut ihan toivotusti, sillä torjuntaprosentti valui 86,5:een ja päästettyjen maalien keskiarvo oli 3,6.

– Oli ihan mukavaa päästä pelaamaan. Suurin osa pelaajista oli vielä vanhoja tuttuja. AHL:ssä pelataan vauhdikasta peliä, mutta kyllä NHL:n puolella on vähemmän tilaa ja aikaa.

***

Juuse Saros ja Pekka Rinne muodostavat tiiviin ja hyvähenkisen maalivahtitandemin. Kuva: Marko Leppänen

Saroksen ja Pekka Rinteen välinen suhde on raportoitu tarkasti moneen kertaan. Se on erinomainen. Kaksikko vaihtaa aktiivisesti ajatuksia maalivahtipelistä, ja suomalaiset viihtyvät välillä yhdessä kaukalon ulkopuolellakin.

Itse asun keskustassa lähellä hallia, Peksi taas kauempana omakotitaloalueella 20 minuutin ajomatkan päässä. Toki sinne voi lähteä joskus, jos on joku isompi hätä

– Itse asun keskustassa lähellä hallia, Peksi taas kauempana omakotitaloalueella 20 minuutin ajomatkan päässä. Toki sinne voi lähteä joskus, jos on joku isompi hätä, Saros naurahtaa

Nashville peli on lähtenyt rullaamaan erinomaisesti alkukangertelujen jälkeen. Predators on voittanut kymmenestä viime ottelusta seitsemän.

Miltä tuntuu itse seurata lähinnä sivusta, kun hyvä ystävä pelaa loistavasti maalissa ja joukkue voittaa?

– Tietenkin olen iloinen, kun kaverit onnistuvat. Mukavampi se on olla voittavassa joukkueessa. Peksi on pelannut huikean syksyn, ja hän ansaitsee kaiken saamansa kunnian.

Stanley Cupin finaaliin pääsemisessä on oma varjopuolensa, kun kesä jää pelaajilla lyhyeksi. Se saattoi olla osasyy Nashvillen käynnistysvaikeuksiin.

– Pelituntuma on parempi kuin muilla, mutta vastaavasti lepoa ei tule yhtä paljon, Saros arvioi.

***

Saros elää urallaan vaihetta, jossa välipäivät on käännettävä hyödyksi. Koska pelejä tulee harvakseltaan, hän voi vetää hapottavia treenejä enemmän kuin ykkösmaalivahti.

Tai oikeastaan hänen on pakko.

– Pystyn hiomaan veskarivalmentajan kanssa paljon teknisiä juttuja ylimääräisillä jäillä. Varsinkin mailapelaamisessa on paljon kehitettävää Euroopasta tulleelle maalivahdille.

Mailapelissä Saroksella on lähellä loistava esimerkki. Rinteen yksi vahvuuksista on, että hän pystyy heittämään kiekon peliin ahtaassakin paikassa. Saros ei voi päästää rännikiekkoja läpi, koska Nashvillen pakit ovat tottuneet siihen, että Rinne pysäyttelee heille kiekkoja valmiiksi.

Ihan samanlaista rohkeutta ei löydy mailapelissä kuin Rinteeltä. Välillä tuntuu, että hän pelaa mailalla paremmin kuin osa pakeista NHL:ssä

– Ihan samanlaista rohkeutta ei löydy mailapelissä kuin Rinteeltä. Välillä tuntuu, että hän pelaa mailalla paremmin kuin osa pakeista NHL:ssä, Saros heittää.