NÄKÖKULMA: Yhden 15-vuotiaan viserryksen voima

Jääkiekko kiinnostaa suomalaisia sosiaalisessa mediassa. Twitterissä vuoden 2016 kolme käytetyintä tunnistetta liittyivät jääkiekkoon. Kuva: Jukka Salminen

Kuka on kuullut Ruben Rafkinista?

Veikkaan, ettei kovin moni. Kyseessä on vuonna 2002 syntynyt turkulainen jääkiekkopuolustaja, joka pelasi päättyneellä kaudella Pohjois-Amerikassa juniorisarjassa nimeltä United States Premier Hockey League (USPHL).

Onhan Rafkin omassa ikäluokassaan jonkinnäköinen lupaus.

Jatkoaika.comin viime kesänä tekemässä jutussa tituleerataan Rafkinia jopa ikäluokkansa lupaavimmaksi nimeksi Suomessa. Toisten lähteiden mukaan taas kookas puolustaja on tähän asti erottunut massasta pitkälti ison kokonsa ansiosta.

Joka tapauksessa luulen, että turkulaisen nimi soittaa ehkä kelloja hänen kotikaupunkinsa kiekkopiireissä, syvemmin suomalaiseen juniorikiekkoon vihkiytyneiden valiojoukossa tai isoisänsä, pitsakeisari Dennis Rafkinin kautta.

Viime viikon tiistaina Rafkin oli tosin hetken kuuma nimi suomalaisessa kiekkokeskustelussa. Hetken julkisuudessa hänelle tarjosi 140 merkin viesti sosiaaliseen mediaan, tarkemmin mikroblogi Twitteriin.

Vuonna 2006 julkistettu Twitter on kasvattanut hiljalleen suosiotaan sosiaalisen median kanavana, mutta on edelleen reippaasti esimerkiksi Facebookia perässä. Twitterillä on kuukausittain hieman alle 330 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Facebookin vastaava luku on 1,8 miljardia.

Suomessa Facebookilla on edelleen 2,5 miljoonaa käyttäjää, vaikka suosio onkin laskussa. Twitterin käyttäjiä on reilut 340 000.

Pinnalla-palvelusta voi poimia suuntaa antavia lukuja suomalaisten Twitter-aktiivisuudesta. Sen mukaan suomalaiset tviittasivat vuonna 2016 reilut 30 miljoonaa kertaa.

Entinen suomalaisia tviittaajia aktivoi juuri jääkiekko. Pinnalla-palvelun mukaan vuonna 2016 kolme eniten suomalaisten tviiteissä käytettyä tunnistetta olivat alle 20-vuotiaiden MM-kotikisoihin viittaavat #u20fi ja #NuoretLeijonat sekä miesten MM-kisojen #mmkisat.

Yritän hahmottaa, että eivät Twitter-kohut todellakaan koko kansan puheenaihe ole, mutta juuri jääkiekkokuplassa Rafkin sai viserryksellään aikaan kuhinaa. Rafkin kertoi tuoreita uutisia alle 16-vuotiaiden maajoukkueen testileiriltä Vierumäeltä.

Hänelle oli leirin jälkeen ilmoitettu, että tulevalla kaudella vain Suomessa pelaavat pelaajat kelpaavat maajoukkueeseen. Sekös tietysti Conneticutissa asuvaa Rafkinia kismitti.

Rafkin sai nopesti tulitukea harmitukselleen. TPS-hyökkääjä Jonne Virtanen jakoi Rafkinin ajatukset yli 7000 Twitter-seuraajalleen ja kutsui mukaan keskusteluun muitakin jääkiekkovaikuttajia.

Muun muassa Columbus Blue Jacketsin toimitusjohtaja Jarmo Kekäläinen kuvaili Jääkiekkoliiton päätöstä vaaralliseksi. Pelaajayhdistyksen hallituksessa istuva KHL-kiekkoilija Teemu Ramstedt sentään muisti odottaa Jääkiekkoliiton tiedotusta asiasta.

Iltalehden jääkiekkotoimittaja Pekka Jalonen ei jaksanut odottaa seuraavaan aamuun, vaan vaati "tägäämäällä" liiton puheenjohtaja Harri Nummelan ja toimitusjohtaja Matti Nurmisen välittömästi selvittämään asiaa kansainvälisillä saatesanoilla ”WTF!”.

Nurminen ilmaantuikin vielä puoli kahdentoista maissa yöllä kertomaan, että liitto avaisi asiaa lisää vasta aamulla.

Niin avasikin. Huippu-urheilujohtaja Rauli Urama kertoi sekä Kiekkoareenassa että Leijonat.fi-sivustolla, mistä vain nuorinta maajoukkueikäluokkaa koskevassa linjauksessa on kysymys.

Liitto tiivistää maajoukkue- ja seuravalmennuksen yhteistyötä esimerkiksi kutsumalla seuravalmentajia osaksi maajoukkueen valmennustiimiä.

Seurakäyntejä ei voida ulottaa ulkomaille, ja siksi kaudella 2017–18 pelaajat alle 16-vuotiaiden maajoukkueen varsinaisen pelikauden aikaisiin maajoukkuetapahtumiin valitaan kotimaan sarjoista.

Ulkomailla pelaavia pelaajia ei lennätetä kauden aikana pelattavaan kolmeen maajoukkueturnaukseen ja Ruotsia ja Saksaa vastaan pelattaviin maaotteluihin, Urama kertoi.

Urama väitti, ettei kyseessä ole kiristyskeino, jolla estettäisiin lupauksia lähtemästä ulkomaille. Hän myös muistutti, että liitto ei ole jättämässä ulkomaan sarjoissa pelaavia maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle, vaan heidät voidaan valita kahteen kesäleiritykseen ja tarjolla on tukea kauden harjoitteluun.

"Hänen tviittinsä aiheutti ensinnäkin keskustelua ja pakotti Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan reagoimaan keskiyöllä. Olisiko liitto edes tullut asian kanssa ulos, jos Rafkinin tviitti ei olisi nostanut myrskyä vesilasiin?"

Niin tai näin, Rafkin oli jo luultavasti haluamansa saanut.

Hänen tviittinsä aiheutti ensinnäkin keskustelua ja pakotti Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan reagoimaan keskiyöllä. Olisiko liitto edes tullut asian kanssa ulos, jos Rafkinin tviitti ei olisi nostanut myrskyä vesilasiin?

Isomman mittakaavan asia tviitistä tuli viimeistään siinä vaiheessa, kun asia pujahti läpi Suomen luetuimmille uutissivustoille Iltalehteen ja Ilta-Sanomiin.

Viestin potentiaalinen lukijakunta kasvoi räjähdysmäisesti puolessa vuorokaudessa. Rafkinilla on Twitterissä reilut 300 seuraajaa, iltapäivälehdillä taas viikottain miljoonia lukijoita.

Case-Rafkin oli osoitus, millainen voima yhdellä viserryksellä voi nykypäivän somemaailmassa olla.

Lisää aiheesta