Näkökulma: HIFK:n versio kansansadusta

Juhamatti Altonen ei vielä ole tehnyt yhtään maalia pudotuspeleissä, vaikka lienee HIFK:n korkeapalkkaisin pelaaja. Kuva Europhoto/Jukka Rautio.

Vanhassa kansansadussa harakka oli pulassa juuritervatulla sillalla. Kun se sai pyrstön irti, niin nokka tarttui, ja kun nokka irtosi, niin pyrstö tarttui. HIFK:lla tuntuu nyt olevan sama pulma välierässä Tapparaa vastaan: kun puolustetaan, niin hyökkäys on heikko, ja kun panostetaan hyökkäämiseen, niin puolustus vuotaa.

Avauspelissä tiistaina oli tuo ensimmäinen vaihtoehto. Tappara teki käytännössä yhden maalin, jolla se voitti pelin, kun HIFK:n oma hyökkäyspeli oli heikkoa. Tapparallakaan ei paljon paikkoja ollut ja sen ylivoimapeli oli heikkoa, mutta se hallitsi peliä juuri sen verran, että hankki ansaitun voiton.

Eilen toteutui sitten tuo toinen vaihtoehto. HIFK oli panostanut niin voimakkaaseen taklaamiseen kuin hyökkäyspeliin voittaen jopa selvästi laukaukset. Mutta puolustus vuosi pahemman kerran ja Tappara otti selvän voiton. HIFK voitti viimeisen erän, mutta silloin kaikki tiesivät pelin jo olleen ohi. Tapparan ote vähän lipsui ja vain sen myötä isännät pääsivät hiukan kaunisteleman lukuja.

Tekisi melkein mieli sanoa, että peli on ohi. Tappara voittaa välieräsarjan 4–0, hoitelee vauhtiin päästyään myös loppuottelut ja ottaa toisen peräkkäisen mestaruuteensa. Eilen se näytti juuri niin vahvalta, kun puolustus toimi, hyökkäys teki maaleja niin nopeilla vastaiskuilla kuin aivan maalin edestä kauniiden sommitelmien jälkeen ja ylivoimapeli on taas loistossaan.

Mutta kaikki pelit alkavat aina 0–0-tilanteesta. HIFK:lla on vielä mahdollisuutensa, mutta mitä sen pitäisi tehdä? Kokonaisuus eli puolustuksen ja hyökkäyksen yhdistäminen ei ole kunnossa. Sen olisi saatava tunnepelaamisensa taas käyntiin, pakotettava Tappara sen omalle alueelle ja samalla eliminoitava nopeat vastaiskut. Omassa päädyssä sen olisi saatava Tapparan nopea syöttöpeli poikki. Mutta helpommin sanottu kuin tehty.

HIFK:n päävalmentaja Antti Törmänen sanoi eilisen pelin jälkeen Tapparan kärkipelaajien olleen paljon parempia kuin omiensa, ja jatkoi, että jokaisen pelaajan vastuu on olla nyt parhaimmillaan. Hän ei tietenkään yksilöinyt, ketä tarkoitti, mutta helposti katseet kääntyvät Juhamatti Aaltoseen.

”Juhis” ei ole vielä tehnyt pudotuspeleissä yhtään maalia, vaikka 17 HIFK:n pelaajaa on tehnyt vähintään yhden. Kuitenkin hänen peliaikansa on hyökkääjistä korkein. Tämä on hämmentävää. Kapteeni Arttu Luttinen sanoi eilen käyttäen ehkä hiukan väärää sanaa joukkueen olevan nyt epätoivoisessa tilanteessa ja ainoan mahdollisuuden olevan kaikkien kovan panostuksen seuraavaan peliin. Olisivatko seuran ja joukkueen johdot valmiit jo niin kovaan ratkaisuun, että kierrättäminen koskee myös Aaltosta? Kyse olisi silloin vain yhdestä pelaajasta, mutta vaikutus joukkueeseen voi olla suuri.

Iso kysymys on kuitenkin hyökkäyksen ja puolustamisen yhdistäminen. Siihen voi vain olla liian vähän aikaa. Joukkueen runkosarja oli sekava mm. jatkuvien loukkaantumisten takia, jolloin sija oli huono, eikä toimivaa kokonaisuutta saatu luotua, vaikka kokoonpano antoi siihen hyvät edellytykset. Ja vastassa on joukkue, jolla on hyvä menestymisen rutiini, ja jolla oli erinomainen runkosarja.

Jotain hyvääkin HIFK:n pelissä eilen oli. Ainakin se onnistui rikkomaan Tapparan maalivahdin Dominik Hrachovinan huikean nollapeliputken. Se näytti sittenkin pystyvänsä tekemään maaleja. Hyvää on myös se, ettei joukkue juurikaan sortunut typerään hermokontrollin pettämiseen. Joe Finley sai keihästämisestä 5+20 pelin jo päätyttyä. Tuolla tempulla hän kuuluu niihin kärkipelaajiin, jotka eivät kauden tärkeimmällä hetkellä toimi tilanteen mukaisesti.

Toisessa erässä Tapparan Otso Rantakari näytti, mitä vastustajan kunnioittaminen ei ole. Hän taklasi selästä irti laidasta olevaa pelaajaa suoraan päin laitaa. Runkosarjassa hän olisi voinut saada 5+20, mutta selvisi nyt saamalla vain 2+10. Niin Finleyn kuin Rantakarin toimet eivät saa kuulua peliin. Kiihkeissäkin tilanteissa on joku kontrolli sentään säilytettävä.

Kokonaisuuteen noilla typerillä tempuilla ei ollut vaikutusta. HIFK on nyt tiukan paikan edessä. 0–2 ei vielä ole hälyttävää. Se, että omaan peliin ei ole löydetty kokonaisuutta, sen sijaan on. Lauantai onkin sille kriittinen hetki. Jos ei saa Tapparan dominointia pysäytettyä, niin runkosarjan ykkösten 4–0 on aika lähellä.