Näkökulma: Halli tulee, mutta missä HIFK pelaa välillä?

HIFK:n liput liehuvat joskus uudella hallilla, mutta missä ne hulmuavat rakennusaikana? Europhoto/Jukka Rautio.

HIFK saa uuden kilpailuhallin, siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Kyse on vain vuodesta. Aikataulun mukaan Helsingin kaupungin tekemä kaava alueelle valmistuu vuoden kuluttua, mutta kaava voi olla valmis nopeammin tai hitaammin.

Epäselvää sen sijaan on, missä HIFK pelaa välijakson ja kuinka pitkä se on. Kaksi kautta lienee minimi. Vaihtoehtoja ovat Espoo, Hartwall Arena tai jonkun uuden rakentaminen. Helsingissä on kova pula jäähalleista. Jonkun voisi rakentaa tilapäisesti liigakäyttöön ja sitten muuttaa vaikka kaksirataiseksi harjoitushalliksi.

Jos uuden hallin valmistumisen laskee keväästä 2019 lähtien, niin optimistisesti se voisi olla käytössä keväällä 2022. Tällöin Suomessa on seuraavat jääkiekon MM-kisat. Tampereen uusi halli on alustavasti kaavailtu pääpaikaksi, mutta tilanne voi vielä muuttua, jos myös Nordenskiöldinkadulla on silloin käytössä upouusi halli.

MM-kisat eivät kuitenkaan ole missään vaiheessa olleet suunnittelun aikataulua määrittävä tekijä. Näin onkin hyvä. Tarkoitus on tehdä HIFK:lle vuosikymmenet käytössä oleva halli ja uusi konserttien ykköspaikka. Siinä pari kevään viikkoa eivät merkitse mitään, vaikka tuloja tietysti tulisi.

Tällaisissa jättiprojekteissa on aina syytä olla varovainen. Niin onkin arvioitava, että uusi halli olisi valmis vasta vuonna 2025. Silloin joka tapauksessa siellä pitäisi pelata.

HIFK:lla ei tietenkään ole varoja rakennuttaa halli, vaan se on vain vuokralainen. Muodostettava yhtiö omistaa kaiken ja saa pääosin tuloja maan päälle rakennettavista kohteista. Näistä tuleva voimakas kritiikki syntyy. Kenelläkään ei voi olla mitään sitä vastaan, että maan alle rakennetaan halli niin jääkiekkoa kuin konsertteja varten. Mutta kaikilla on mielipide maan päälle tulevista asunnoista ja hotellista.

Tämäkin on vain ”silmää” koskeva, kun uuden kompleksin alle jää lähinnä vain parkkipaikka. Mihinkään todelliseen puistoon ei kosketa, vaan kaikki projektin vaatima maa on jo rakennettua. Selvää on, että näkymä Nordenskiöldinkadulla muuttuu paljon. Mutta helsinkiläisten on muutenkin totuttava siihen, että teitä ja taloja rakennetaan paikkoihin, joissa niitä aiemmin ei ole ollut. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi. Sitä tapahtuu myös Helsingissä.

Kaupungin poliitikot ovat lähes laidasta laitaan olleet suopeita HIFK:n vetämän projektin uudelle paikalle kaadettuaan edellisen Mäntymäellä Stadionin toisella puolella. Se paikka olisi ollut vielä keskeisempi, mutta taloudellisesti uusi taitaa olla parempi, kun rakennusoikeutta on lisätty.

Juuri nämä kaksi asiaa eli hyvä yhteistyö kaupungin päättäjien ja talouden varmistava muu rakentaminen johtavat siihen, että HIFK saa varmasti uuden hallin. Kaupungin näkökulmasta tilanne on suorastaan loistava: antamalla luvan rakentaa se saa hallin lähes ilmaiseksi. Sen kustannettavaksi jäävät vain kunnallistekniikka ja liikennejärjestelyt. Tulevan yhtiön kannalta kaikki on myös hyvin: rakentamalla asuntoja erinomaiselle paikalle rahoitetaan halli. Eikä HIFK:n näkökulmasta tilanne ole huono: on vain uhrattava puheenjohtajan aikaa, niin saa uuden hallin. Sitä paitsi Timo Everi vain nauttii tämän projektin vetämisestä.

Eli jokaisen Nordenskiöldinkadulla kävelevän tai ajavan on vain totuttava ajatukseen: tuon parkkipaikan tilalle on tulossa taloja.