Näkökulma: Asenne ammattilaisuuteen on hidastanut Sveitsin nousua

Sveitsiläislehti Blick otti luonnollisesti ilon irti sensaatioimaisesta Suomen kaatamisesta.

Sveitsillä oli eilen kosolti onnea Suomen voittaessaan.

Etenkin pohjoisamerikkalaisia vastaan erinomaisesti pelanneelle Leijona-joukkueelle tappio oli musertava, mutta ei sitä sentään skandaalina voi pitää. Sveitsi vain on ottamassa kiinni muille asenteiden takia antamaansa etumatkaa. Joidenkin vuosien kuluttua siitä tulee vielä Keski-Euroopan kovin jääkiekkomaa.

Vaikka sen kokonaisilme eilen oli todella hyvä, niin onni hymyili juuri ratkaisevilla hetkillä.

Normaalisti se olisi hurjan taistelun jälkeen hävinnyt kahdella maalilla. Juuri siltä ensimmäinen erä näytti. Sitten se saikin toisessa erässä lähes pikatahtiin kolme maalia ja vei voiton. Se voitti selvästi maalivahtipelin, Suomen puolustus vuoti ratkaisevilla hetkillä, eikä hyökkäys saanut sisään vastaavia tilanteita kuin Sveitsi.

Yhdestä pelistä ei liikoja johtopäätöksiä pidä vetää.

Niin voittoja kuin tappiota tulee. Näin käy aina urheilussa. Tärkeissä luvuissa eli vaikka niin pelaaja- kuin jäähallimäärissä Sveitsi on vielä vaatimaton vaikka Suomen rinnalla.

*  *  *

Suomessa on pelaajia kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n mukaan noin 77 000, kun Sveitsissä näitä on vain 26 000. Jäähalleja Suomessa on noin 250, kun Sveitsissä niitä on vain runsaat sata. Mutta kehityssuunta siellä on vihdoin oikea.

Sveitsi oli aikanaan yksi jääkiekon perusmaista aina 1950-luvun puoliväliin asti. Mutta kun monessa maassa alkoi kehitys kohti ammattilaisuutta, niin Sveitsissä jäätiin paikoilleen todella pitkäksi ajaksi.

Vaikka jotain yksittäisiä huippuhetkiä olikin, niin asenteet alkoivat muuttua vasta 1990-luvulla ja todellinen vauhti löytyi vuosituhannen vaihduttua. Huippumaat olivat saaneet jääkiekossa reilun etumatkan.

Tämä asenne oli yleinen suhtautuminen ammattilaisuuteen. Todella pitkään Sveitsissä ei urheilua pidetty todellisena ammattina. Harrasta jääkiekkoa ja mene sitten pankkiin töihin. Tämä oli yleinen näkemys. Kuinka monta sveitsiläistä huippu-urheilijaa pystyy nimeämään ennen tennispelaaja Roger Federeriä?

Nyt tuo asenne on muuttumassa. Suomalaiset tuntevat hyvin hiihtäjä Dario Colognan ja tuntevat kohta yhä enemmän myös jääkiekkoilijoita. Pohja lajille nimittäin on hyvä.

Mestaruussarja on suosittu. Yleisömäärät A-ligassa ovat aina olleet korkeat. Vaikka hallia ei voi sanoa moderniksi, niin SC Bernin katsojaluvut herättävät muissa vain kateutta.

Luvut ovat kilpailukykyisiä myös muualla. Ja suosion myötä lajissa on aina ollut hyvin rahaa. Raha on asia, josta Sveitsi tunnetaan, eikä suinkaan vanhan vitsin mukaan käkikelloista. Tunnettu se on myös kansanäänestykistään, jotka ovat yksi syy modernien jäähallien rakentamisen hitauteen.

*  *  *

Tärkeää on se, ettei jääkiekko ole pahasti jalkapallon puristuksissa kuten vaikka Britanniassa tai Saksassa, jonka pelaajat muuten olisivat tyypiltään loistavia jääkiekkoon. Jalkapallo on Sveitsissäkin suosittua, mutta tilanne jääkiekon suhteen on tasan.

Tuo yleisen ammattilaisuusasenteen ja lajin suosion yhtälö johti myös siihen, että valmentajakunta on pitkään ollut ulkomaista ja etenkin kanadalaista.

Kun omia valmentajia ei ole ollut, niin myös erilaiset junioriohjelmat ovat olleet vaatimattomia. Mutta molemmat nuokin asiat ovat muuttumassa ja koko jääkiekkoilu on vihdoinkin modernisoitumassa.

On selvää, että kehitys on hidasta. Ensimmäiset todelliset NHL-pelaajat eli maalivahti David Aebischer ja puolustaja Mark Streit tulivat vasta tämän vuosituhannen alussa. Nyt näitä on viitisentoista, kun suomalaisia oli tällä kaudella reilut 40.

Jääkiekko on kallis laji.

Juuri kalleuden takia perinteinen voimatekijä Tšekki on menettämässä asemiaan. Sveitsissä tuo kalleus ei ole ongelma. Kun aikaa myöten ennen muille annettua etumatkaa saadaan kirittyä kiinni, niin Sveitsi ohittaa vielä Tšekin.

*  *  *

Säännöllistä mitalimaata Sveitsistä ei ole tulossa, vaan se jäänee silloin tällöin yllättäjäksi. Mutta suuryllätyksinä vuoden 2013 MM-hopeaa ja nyt pääsyä välieriin ei ole syytä pitää. Suomella kesti kauan saada ensimmäinen arvokisamitali, mutta nyt se on huippumaiden joukossa. Myös Sveitsillä kestää kauan tuon asenteen muuttuminen ja nousu Keski-Euroopan ykkösmaaksi.

Mutta se on alkanut, eikä enää ole mitään syytä puhua vain käkikellomaasta. Sveitsiin on ihan oikeasti suhtauduttava hyvänä jääkiekkomaana.