Naisleijonien luotsi ehdottaa: Puolihyvän pohjois-amerikkalaisen seiskapakin sijaan rahat naisille

Naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen (edessä) onnistui joukkueineen siinä, missä miesleijonilla meni mönkään. Naiset palasivat Etelä-Koreasta mitali kaulassa. Kuva: Sergei Bobylev/TASS/All Over Press

– Naisten Liigan joukkueiden kausibudjetit ovat monissa seuroissa 45 000–50 000 euron luokkaa. Se on saman verran kuin miesten liigajoukkueen seiska- tai kasipakki saa palkkaa eli pikkuraha liigajoukkueen budjetissa, naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen vertaa.

– Rahakysymys olisi sillä ratkaistu, että ei osteta sitä puolihyvää pohjois-amerikkalaista puolustajaa, vaan otetaan ne seiska- ja kasipakit omista junnuista.

Sen suurempaa rahallista satsausta pronssivalmentaja ei ehdota tai pyydä, kunhan käyttää peruspakin palkkasummaa esimerkkinä miesten ja naisten jääkiekon resurssieroista.

Mustonen on asunut pitkään Ruotsissa ja nähnyt, miten SHL-seurat ovat ottaneet naiskiekon siipiensä suojaan.

– Seurojen pitää luoda edellytyksiä. Niiden pitää nähdä naiskiekkoilu pr-tekijänä ja seuroilla pitää olla halua panostaa naisten jääkiekkoon, Mustonen tuumii.

Siinä yhtälössä ei varsinaisesti ole merkitystä, kuuluvatko naisten liigajoukkueet seuroissa ry-puolen vai liigajoukkuetta ja A-nuoria hallinnoivan Oy-puolen alaisuuteen.

Mustonen muistuttaa, että kyse on ennen kaikkea asenteista, ei rahasta.

– Ei tässä tosiaan rahasta ole kyse, vaan suhtautumisesta. Sen voi muuttaa helposti ja nopeasti, Mustonen sanoo ja napsauttaa huomiota herättääkseen sormiaan.

– Ruotsissa tasa-arvokeskustelu on kuusi–seitsemän vuotta Suomea edellä. Eivät naiskiekkoilijat sielläkään ansaitse samoja rahoja, koska he eivät tuota samanlaisia summia.

Suomen Etelä-Koreassa voittama olympiapronssi antaa naisten jääkiekolle mahdollisuuden murtautua urheiluyleisön tietoisuuteen. Mustonen uskoo, että kiinnostusta löytyisi myös sponsoripuolelta.

– Olen ihan varma, että tässä maassa on yrityksiä, jotka haluavat samastua menestyvään naisjoukkueeseen.

Naisten jääkiekkoilussa pelaajat usein maksavat huipputasollakin harrastuksestaan.

– Moni on tehnyt ties minkälaisia uhrauksia, että on pystynyt harjoittelemaan kaksi kertaa päivässä, panostamaan olympiaprojektiin tai pelaamiseen naisten pääsarjassa. Aika usein sukulaiset mahdollistavat pelaamisen, mutta se ei toimi pitkässä juoksussa, naisten maajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen sanoo.

– Jääkiekkoliitolla on oma priorisointinsa, millä tavoin arvotetaan eri maajoukkueita. Olympiakomitealta on tullut positiivista viestiä ja he ymmärtävät, ettei ole realistista vaatia jatkuvasti olympiamitalia, ellemme muuta rakenteita.

Tyttö- ja naiskiekkoilijoiden määrä ei ole kasvanut Suomessa 2010-luvulla, vaikka naisten maajoukkue on niittänyt menestystä viime vuosina.

Jos harrastajia olisi nykyistä enemmän, kilpailu tulevaisuuden maajoukkuepaikoista kovenisi ja samalla nousisi taso naisten Liigassa.

Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta olympiapronssi ja vuoden päästä pelattavat kotikisat tarjoavat nais- ja tyttökiekolle sauman nousta parrasvaloihin

– Nyt on meidän etsikkoaikamme, seuraava olympiadi on tärkeä, naisleijonien pronssiluotsi Pasi Mustonen alleviivaa.

– Minulla on jo pitkään ollut ohjenuorana, että tuloksia syntyy, jos asioita tekee hyvin pitkän ajanjakson. Joskus se logiikka ei päde, mutta harvoin tulee katastrofi, jos hommia tekee hyvin, Mustonen sanoo.