Näin tehtiin yksi Suomi-kiekon nerokkaimmista bisnesideoista - raumalainen jääkiekko loi muskelinsa ihan itse

Kahden kaukalon TukiAreena on Raumalaiskiekkoilun Tuen tuorein muskelinnäyttö. Kuva: Pekka Lehmuskallio

14. tammikuuta 1968 on yksi tärkeimmistä päivämääristä raumalaisen jääkiekkoilun historiassa.

Tuolloin syntyi virallisesti yhdistys, joka joskus tarjoaisi tukevan selkänojan paikalliselle jääkiekolle ja Rauman Lukolle. Tuo yhdistys oli ja on Raumalaiskiekkoilun Tuki ry.

Elettiin raumalaisen jääkiekon kultaista vuosikymmentä, 1960-lukua. Raumalla oli juhlittu Suomen mestaruutta, ja monet kaudet olivat päättyneet mitalin kilinään.

Keväällä 1967 oli kuitenkin tullut pohjakosketus. Lukko oli pudonnut SM-sarjasta. Rauma oli myös alkanut menettää lahjakkuuksiaan muualle.

Oli uudenlaisen ajattelun aika.

Nykyään puhutaan kunnioittavaan sävyyn niistä viisaista miehistä, jotka tuolloin yhdistyksen perustivat.

Nyt, 50 vuotta myöhemmin on helppo todeta, että tuolloin tehty päätös oli viisas.

Ilmaiseksi ja itsestään raumalaisen jääkiekon kivijalka ei kuitenkaan syntynyt.

– Eiväthän alkuvuodet olleet mikään menestystarina. Sillä asenteella, jolla tuolloin painettiin eteenpäin, olisi monessa asiassa edelleen käyttöä, Tuen puheenjohtaja Rafael Eerola huomauttaa.

– Tässä tarinassa ei ole kyse kulta- tai hopealusikka suussa syntymisestä. Kyse on yhteen hiileen puhaltamisesta, raumalaisesta yritteliäisyydestä ja ”hulluudesta”.

Eletään merkkipaaluvuotta. Raumalaiskiekkoilun Tuen perustamisesta tuli kuluneeksi puoli vuosisataa, ja se on luonnollisesti juhlan paikka.

Juhlavuoden kunniaksi Raumalaiskiekkoilun Tuen tarina sekä RTK-Palvelun historia on niputettu yksien kansien väliin. 

Juhlakirjan Aikaansa edellä ovat kirjoittaneet raumalaiset toimittajat Pekka Wallenius ja Janne Rantanen, jotka varmasti tuntevat aiheensa.

Rantanen työskentelee nykyään Kiekkoareenaakin kustantavan Marva Median päätoimittajana.

– Tuen tarinaa ei aiemmin ole kirjoitettu. Päätimme tehdä sen nyt, kun perustajajäsenet ovat vielä voimissaan, Eerola toteaa.

Raumalaiskiekkoilun Tuen puheenjohtaja Rafael Eerola esittelee yhdistyksen juhlakirjaa. Kuva: Pekka Lehmuskallio

RTK-Palvelu syntyi keväällä 1972 kirkkoherra Oiva Tuomisen olohuoneessa. Jälleen oltiin tilanteessa, jossa tarvittiin ratkaisuja raumalaisen edustusjääkiekon pelastamiseksi.

Herätyksenä toimi tuolloinkin putoaminen SM-sarjasta.

Tuomisen johdolla perustettiin siivousalan yritys, jonka ensimmäinen toimisto sijaitsi Päiväsenkadulla Paroalhossa. Yrityksen keikoilla kävi Lukon edustuskiekkoilijoita.

Firman alkupotkut olivat nihkeitä, ja ensimmäisen tilikauden liikevaihto jäi vähän alle 100 000 markan.

Tilikauden tappioksi kirjattiin 1970 markkaa.

Nykyään luvut ovat hyvin erilaiset. Puhutaan 140 miljoonan euron konsernista, joka työllistää 3600 ihmistä.

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, pelattaisiinko Raumalla edes liigakiekkoa ilman Raumalaiskiekkoilun Tuen perustamista.

– Ei varmaan pelattaisi. Olisi se varmaan hiipunut. Olisiko löytynyt niillä vaikeilla hetkillä sitkeyttä ja ihan puhdasta rahaa, Eerola pohtii.

– Aikanaan ei ole jääty surkuttelemaan, että onpas meillä pieni talousalue. Muskelit on luotu ihan itse.

Rauno Mokka pudottamassa kuvannollista avauskiekkoa sille paikalle, jossa nykyään on Pyynpään tekojäärata. Sekin on yksi Raumalaiskiekkoilun Tuen projekteista. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Lukon edustuskiekkoilu on luonnollisesti raumalaisen jääkiekon näkyvin osa, mutta ei suinkaan ainut.

Raumalaiskiekkoilun Tuella on vahva roolinsa paikallisessa junioritoiminnassa. Sen työllä ovat syntyneet Pyynpään tekojää sekä Lähdepellon kahden kaukalon TukiAreena.

Raumalaiskiekkoilun Tuki ja etenkin RTK-Palvelu herättävät myös paljon kateutta.

Siinä missä Raumalla kilistellään maljoja puolen vuosisadan merkkipaalun saavuttamisen kunniaksi, muualla vasta etsitään keinoja hankkia vastaavia tulonlähteitä.

Kärpät ja HPK ovat valinneet rock-konserttien järjestämisen. Samaa Lukko on toki tehnyt jo monta vuotta.

Siihen kaikkeen kiteytyy Tuen juhlakirjan nimi. Raumalla on oltu aikaansa edellä.