Myytinmurtajat: Urbaanin legendan mukaan Tapparan J. Karjalainen tekee pelkästään puolityhjiä enemmän kuin useimmat tavallisia maaleja?

Jere Karjalainen ja myytti puolityhjistä maaleista. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto.

Tampereella elää sitkeä hallihuhu, jonka mukaan Tapparan Jere Karjalainen tekisi maalinsa tyhjiin tai puolityhjiin.

Itse asiassa Karjalaisen tyhjien maalien (TM) iso määrä on fakta. Twitter-tili Liigadatan mukaan hän pitää hallussaan yhden kauden TM-ennätystä (4) yhdessä viiden muun pelaajan kanssa (tilasto tiedossa kausilta 2014-17). Karjalaisen ennätys on kaudelta 2015-16. 

Puolityhjiä häkkejä ei ainakaan toistaiseksi tilastoida. Sitä odotellessa. Tarina on kuitenkin sen verran itsepintainen, että se on tarkistettava. 

Amerikkalainen televisiosarja Myytinmurtajat testaa erilaisten uskomusten todenperäisyyttä kokeellisesti. Karjalaisen puolityhjät on sopivan yksinkertainen kohde wannabe-myytinmurtajille.

Kuinka paljon Karjalainen on tänä vuonna tehnyt tyhjiin tai puolityhjiin? Kiekkoareena kävi Karjalaisen avoverkot läpi – katso video alta.

 

Kolmeentoista ensimmäiseen peliin Karjalainen ei tehnyt yhtään osumaa. Hunajapurkki avautui, kuinka ollakaan turvallisesti puolityhjiin, vasta 14.10. HPK:ta vastaan. Sen jälkeen Kirvesrintojen kakskutosta ei ole pidätellyt mikään.

Karjalaisen maaleista siis viisi on sijoitettu enemmän tai vähemmän tyhjään verkkoon. Vain kaksi tapparalaista (Jukka Peltola ja Joona Luoto) on ylipäätään tehnyt tasakentällisin enemmän kuin viisi rysää.

Myytti voidaan todentaa oikeaksi: Jere Karjalainen tekee pelkästään puolityhjiä enemmän kuin useimmat tavallisia.

Kaiken kaikkiaan verkko on heilunut 15 kertaa, joista joka ikinen tasakentällisin. Tällä saldolla hän on ei-erikoistilannemaaleissa Liigan kakkosena Kärppien Charles Bertrandin jälkeen.

Legenda erikoisista osumista on ainakin osittain saanut alkunsa kauden 2015-16 Tappara–HIFK-pudotuspelisarjan viidennestä ottelusta, jossa Karjalainen teki kyseenalaisen "kuusikkomaalin". Tapparalla oli kentällä kuusi pelaajaa, mutta maali kuitenkin hyväksyttiin. Epäselvässä tilanteessa HIFK-maalivahti Ville Husson keskittyminen oli jo hieman herpaantunut, ja Karjalaisen oli suhteellisen helppo laittaa kiekko reppuun.

Seuraavalla kaudella Karjalainen teki HIFK:ta vastaan välieräsarjan neljännessä pelissä Tapparan 0–2-osuman tyhjiin. Aamulehti otsikoi ottelun jälkeen: ”Jere Karjalainen osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan”.

Jotain erikoista Karjalaisen viimeistelyssä joka tapauksessa on. Karjalaisen tyhjät ja puolityhjät (ja myös normaalit) syntyvät usein hyvän liikkeen kautta. Kentälle ikään kuin syntyy tyhjää tilaa. Otto Rauhalan tapainen toinen vauhtikone sopii Karjalaisen vierelle kuin nakutettu.

Liikkeen lisäksi on toinenkin selitys: pelisilmä. Karjalainen osaa hakeutua oikeisiin paikkoihin ja pitää etäisyydet ketjukavereihinsa lyhyinä. Niin kuin on kirjoitettu: Karjalainen osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Karjalaisen toinen erikoisuus on se, että osumat syntyvät keskimäärin poikkeuksellisen läheltä maalia. Hänen rannelaukauksensa on tarkka, napakka ja ennen kaikkea se lähtee nopeasti. Suoraan syötöstä ja seisovin jaloin kuti ei lähde samalla tavalla – se lienee yksi syy vähäiseen ylivoima-aikaan.