MM-leiritykseen valmistautuva Metsola treenaa Tapparan reservien mukana

MM-leiritykseen valmistautuva Juha Metsola pitää jäätuntumaa yllä treenaamalla Tapparan reservien mukana. Metsola ja kirvesrintojen mv-valmentaja Petri Tuononen tekivät vuosia läheistä yhteistyötä, ja juttu luistaa yhä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Hakametsän kaukalon laidalla hymyilee tamperelaiselle kiekkoväelle tuttu kasvo. KHL:ssä kaksi kautta torjunut Juha Metsola on oman aamutreeninsä tehnyt ja jäänyt seuraamaan tuttujen pelikaverien eli Tapparan aamujäitä.

– Vähän olen tässä treenaillut ja elänyt normaalia perhe-elämää, KHL:n Amur Habarovskissa kaksi viime kautta torjunut Metsola sanoo.

Mistä se "vähän treenaileminen" tässä vaiheessa vuotta koostuu?

– Olen käynyt neljä kertaa viikossa jäällä Tapparan sellaisten äijen kanssa, jotka eivät pelaa, mutta ovat valmiudessa ja reservissä. Lisäksi ihan perusjuttuja, punttia ja lenkkiä, MM-leiritykseen valmistautuva tamperelaisvahti sanoo.

Metsola suuntasi Tapparasta KHL:ään kauden 2014–15 päätteeksi. Kaukoidän Amur Habarovskissa vuosirytmi on ollut tyystin toinen kuin kotoisessa Liigassa, jossa kirvesrintojen kausi on jo monena keväänä venynyt lähes vappuun asti.

"Onhan se pöljää, että pelit ja runkosarja loppuvat näin aikaisin."

KHL:ssä Metsolan pelit ovat jo kahtena keväänä loppunut helmikuussa.

– Viime vuonna oli sama tilanne. Ei tämä tietenkään mikään optimi ole. Onhan se pöljää, että pelit ja runkosarja loppuvat näin aikaisin, mutta no, se on Venäjä... systeemi on rakennettu sellaiseksi, että omat venäläiset pelaajat ovat kevätta ajatellen vireessä.

Suomessa KHL-seurannan volyymillä on tapana laskea siinä vaiheessa, kun Jokerit putoaa leikistä.

– Niinhän se on. Eihän täällä kauden aikanakaan KHL:ää niin hirveästi seurata muuta kuin Jokereiden osalta. Mutta saapahan ainakin olla rauhassa. Ainoastaan silloin kysellään, kun tullaan Helsinkiin, Metsola hymähtää. 

Metsola on seuransa kiistaton ykkösvahti. Tälläkin kaudella hän oli Amurin tolppien välissä 54 peliä 60:sta. Kuorma on siis runsas, mutta ulkomaalaisvahvistuksen iso vastuu ei ulotu haastattelutilanteisiin.

– Monesti syynä on kielimuuri. Aika harva venäläistoimittaja osaa englantia niin, että haastatteleminen onnistuisi ilman tulkkia. Siitä syystä monet eivät välitä jututtaa ulkomaalaisia.

Kyse ei siis ole syrjinnästä?

– Voi se olla syrjintääkin, mutta varmasti tuo kielikysymys vaikuttaa, Metsola naurahtaa.

KHL:ää kutsutaan täysin yleisesti maailman toiseksi kovimmaksi kiekkosarjaksi. 

–  Siinä sarjassa tasoerot tosin ovat valtavia. Jos joku sanoo, että Liigassa tasoerot ovat isot, niin eivät ole, Metsola täräyttää.

"Jos joku sanoo, että Suomessa tasoerot ovat isot, niin eivät ole."

KHL:ssä kärki on kivikova, mutta ison liigan iso joukkuemäärä ja valtavat resurssierot näkyvät arjessa.

– Taso vaihtelee kauheasti. Jotkut peleistä ovat todella heikkoja. Jos ottaa esimerkiksi vaikkapa jonkin Amur–Novokuznetsk-pelin, niin ei se kaunista kiekkoa ole. Aika hirveää katsottavaa se on, Metsola virnistää päätään puistellen.

Idän isossa ihmeliigassa vauraus ei todellakaan jakaannu tasaisesti kaikkien kesken.

– Jos toisilla on pohjaton kassa ja toisilla tekee tiukkaa saada mailaerkat joukkueelle, niin sellaista se on. SKA:lla on seitsemän ketjua sellaisia pelaajia, jotka olisivat ykkösketjun jätkiä kaikissa muissa jengeissä, mutta he pitävät ne mieluummmin omissa reserveissään kuin päästävät muualle, Metsola vertaa.

"Jos toisilla on pohjaton kassa ja toisilla tekee tiukkaa saada mailaerkat joukkueelle, niin sellaista se on."

KHL:n resurssierot eivät voi olla näkymättä kaukalossa. Asetelma on tyystin toinen tämän kevään puhutuimmassa puolivälieräparissa Tapparan ja Ilveksen kesken. 

Kaukalon tapahtumia seuratessa ei millään lailla erota, että runkosarjan voittanut Tappara rohmusi runkosarjassa 45 pistettä enemmän kuin kymmenenneksi kirinyt naapuri. 

– No, ei! Siinä on hyvä esimerkki siitä, että Liiga on oikeasti todella tasainen, molemmissa seuroissa pelannut Metsola alleviivaa. 

Tämän viikon kaksi kohtaamista ovat olleet Metsolan mielestä erittäin mielenkiintoisia, eikä otteluparin jatkoasetelemista voi vieläkään ennustaa mitään varmaa.

– Ilves on pelannut nousujohteisen kauden ja kevätpuolen. Peli todellakin toimii nyt. Tapparan runkosarja meni dominoidessa ilman isoja vastoinkäymisiä.

Metsolalla on nyt oman sarjakautensa jälkeen aikaa seurata ja nauttia Hakametsän herruuskamppailuista. Maalivahti seuraa kaukalossa luonnollisesti ex-pelikaveriensa otteita. 

Teemu Lassila tuli tutuksi jo HPK:ssa, Dominik Hrachovina puolestaan teki nousuaan liigavahtien eliittiin Metsolan torjuessa Tapparan ykkösvahtina kolmena finaalikeväänä 2013–15. 

– He ovat vähän eri tyylisiä, vaikka "Teme" onkin muuttanut tyyliään Kerhon ajoista. Huippumolareita molemmat, Metsola kehuu.

– En usko, että yksi maalivahti pelaa kaikkia loppuja pelejä. Vaikka "Teme" vaihdettiin ekassa pelissä pois, yksikään maaleista ei ollut hänen vikansa, mv-kollega huomauttaa.

"En usko, että yksi maalivahti pelaa kaikkia loppuja pelejä."

Metsola pelasi kolmen viimeisen Tappara-kautensa aikana miltei kaikki ottelut runkosarjassa ja playoffeissa. Pudotuspeleissä otteluja kertyi kolmen kauden aikana 45 (15+20+20) torjutun ottelun verran. Se on muhkea määrä.

Sanavalmis Metsola kuvaili omaa työtehtäväänsä urakka-aikoinaan hauskasti: "Eihän mun tarvi kuin seisoskella". Siitä huolimatta on pääkopalle hyväksi tietää, ettei ole kaiken vartija – vaikka paljon vartija onkin.

– On henkisesti tärkeää, että toinen pystyy tukemaan ja hoitamaan, jos tulee tarve. Maalivahdille on arvokas asia, kun tietää, että on kaveri, joka pärjää ja pystyy oikeasti pelaamaan.