Miten käy talviolympialaisten jääkiekon?

Venäjän kiekkoilijoita Sotshin talviolympialaisissa. Kuva Jukka Rautio.

Tämä pian ratkaistava kysymys tuli vielä uuteen valoon viime viikolla, kun julkaistiin Venäjän mittavia dopingkäytäntöjä koskeva kansainvälinen tutkimus. Sen mukaan oli vankkoja todisteita tai ainakin epäilyjä dopingpeittelyn jopa valtiollisesta ohjauksesta.

Venäjä tietysti kiisti kaiken, mutta näinhän se on viime vuosina tehnyt joka kerta epäuskottavuuteen asti. Väistämättä tulee mieleen satu pojasta, joka huusi susi. Kun selkeät totuudetkin, kuten vaikka osallistuminen Krimin valtaukseen, kiistetään, niin kukaan ei enää usko ihan oikeaakin kiistämistä. Josta tällä kertaa ei edes liene kysymys.

Kun epäilyt ovat näin vakavia, niin niihin on kansainvälisesti reagoitava. Kun väitetyt tapahtumat ja menetelmät koskivat paljon Sotshin vuoden 2014 talviolympialaisia, niin yksi suuri mahdollisuus on Venäjän sulkeminen kokonaan seuraavista talvikisoista.

Tällä olisi tietenkin mittava vaikutus myös kisojen jääkiekkoiluihin, joiden taso putoaisi niin miesten kuin naisten puolella. Vaikka Venäjän menestys on viime kisoissa ollut aika vaisu, niin se on aina yksi kisojen suurista väriläiskistä. Miesten puolella se on joka kerta yksi voittajasuosikeista, vaikka onkin jäänyt kolmet edelliset kisat mitaleitta. Pelaajamateriaalin erilaisuuden takia pitää naisten kohdalla huomioida myös MM-kisat. Viimeisen neljän vuoden aikana onkin tullut kaksi pronssia. Tämä on loistava saavutus, kun ottaa huomioon Pohjois-Amerikan ylivoimaisuuden.

Mutta kyse ei ole vain Venäjän osallistumisesta vuoden 2018 kisoihin Etelä-Korean Pyengchangissa. Kyse on myös NHL:n mukana olemisesta.

NHL piti ensimmäisen kerran olympiatauon vuoden 1998 Japanin Naganossa pidettyjen kisojen aikana eli viidesti on jääkiekossa ollut ns. NHL-olympialaiset.

Liigan pelaajat ovat pitäneet kisoista ja Euroopassa olympialaiset ovat nousseet jääkiekon ykkösturnaukseksi, mutta NHL-omistajat eivät hirveästi ole rakastaneet talvikisoja. Hyödyt ovat olleet suuret etenkin Pohjois-Amerikassa pidetyissä kisoissa, kun liigan brändiä on päästy hyvin levittämään ja samalla on yhä parannettu fanitavaroiden myyntiä. Eurooppa vielä menettelee, mutta aikaeron takia Aasian kisat voivat jo olla huonot.

Tällöin miinukset alkavat painaa paljon NHL-seurojen näkökulmasta. Pahin asia on hyvien pelipäivien menettäminen. Helmikuussa amerikkalainen jalkapallo ja baseball ovat tauoilla, joten huomiosta ja televisioajasta kilpailevat vain NHL ja koripallon NBA. Vaikka peruspelaajat saavatkin sopivan lepotauon ja pääsevät parantelemaan vammojaan, niin ratkaisupelaajien rasitustaakka kasvaa ja loukkaantumisriski nousee. Peruspelaajia on paljon enemmän kuin ratkaisupelaajia, mutta jälkimmäisten odotetaan ratkovan pelejä kisojen jälkeen.

NHL ei ole vieläkään ottanut kantaa talviolympiaosallistumiseensa, vaikka kisat ovat jo ensi kaudella. Väkisinkin tuli mieleen, että syksyn World Cup herätettiin henkiin sen takia, että olympialaisille voitaisiin sanoa ”ei”. Jos näin on, niin liiga vain odottaa kansainvälisen olympiakomitean ratkaisua Venäjän kohdalla. Jos KOK sulkee maan seuraavista talvikisoista, niin NHL:n olisi helppo vastata ”ei”. Kun NHL:n venäläiset suurpelaajat olisivat joka tapauksessa poissa, niin liigan ratkaisu ymmärrettäisiin hyvin, tai ainakaan kovin suuria ja haittaavia vastalauseita ei olisi.

Mutta jos näin käy, niin liiga luultavasti muotoilee vastauksensa niin, ettei se ole lopullinen ja koske kaikkia tulevia talvikisoja.

Etelä-Koreassa on huono aikavyöhyke ja vain runsaat viisikymmentä miljoonaa asukasta. Se on hyvin kehittynyt ja rikas yhteiskunta, mutta jääkiekon osuus on perinteisesti ollut vähäinen. Sen kohdalla on helppo sanoa ”ei”.

Vuoden 2022 talvikisat ovat Pekingissä. Myös Kiinassa on huono aikavyöhyke, ja sielläkin jääkiekon asema yhteiskunnassa on aika pieni. Mutta Kiina on jättimäinen maa, kun asukasluku on noin 1,4 miljardia. NHL:n kiinnostus sitä kohtaan voikin olla paljon suurempi kuin Etelä-Korean kohdalla.

Mutta Pekingin kisat ovat vielä kaukana. Ensin kansainvälisen urheiluliikkeen on tehtävä ratkaisunsa Venäjän osalta ja sitten NHL:n on päätettävä suhtautumisensa ensi kauden kisoihin. Ratkaisut eivät ole helppoja, mutta yksi vaihtoehto on se, että Venäjä suljetaan seuraavista talvikisoista, eikä NHL osallistu niihin.