Mikä on Tapparan mestaruuksien oikea määrä? – ”Tapparalla 17, TBK:lla 3”

Kun vuoden 2016 mestaruusviiri viritetään loppusijoituspaikalleen, Tapparan viirirekki on täynnä. Mihin mahtuu vuoden 2017 viiri? Leinosen hankintaprioriteetti ei olekaan pakki vaan rekki. Kuva: Ville Viljanen.

Hakametsän jäähallin rakennustekninen balanssi muuttuu ensi syksynä.

Kun Tappara nostaa uuden viirin kattoon, Hakametsän viirimassan painopiste keikahtaa ensimmäistä kertaa etelään.

On kiistämätön fakta, että syyskuussa jäähallin eteläpäädyn viirit painavat enemmän kuin pohjoisen. Toki eron mittaamiseen tarvitaan suhteellisen tarkka vaaka.

Siihen ne absoluuttisesti mitattavat faktat sitten loppuivatkin.

Tapparan mestaruuksien todellinen määrä on ikiaikainen tamperelainen kiistanaihe. Keskustelu nousee pintaa aika ajoin – viimeksi nyt, kun Tappara menee kahden tuoreen kannun myötä Liigan virallisissa tilastoissa Ilveksen ohi. Liigan mukaan Tapparalla on 17 ja Ilveksellä 16 mestaruutta.

Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Kiista johtuu siitä, että Tapparan kolme ensimmäistä mestaruutta vuosina 1953-1955 voitti Tammerfors Bollklubb, TBK. Liigan virallisissa tilastoissa Tapparan mestaruuksiin viitataankin yleensä Tappara/TBK-nimekkeellä.

TBK ja Tappara eri mieltä mestaruuksien määrästä

TBK:n näkemys ei vastaa Liigan virallista tilastointia.

- Se on ehdottomasti niin, että TBK:lla on kolme Suomen mestaruutta ja Tapparalla 13 [nyt 14], TBK:n puheenjohtaja Matti Ahlstedt painotti toukokuussa 2016 Iltalehdessä.

Tapparan tiedottaja Tero Aalto ottaa Ahlstedtin väitteen rauhallisesti.

- Tapparalla on 17 ja TBK:lla 3 mestaruutta. Ne kolme ensimmäistä mestaruutta kuuluvat TBK:n nimiin, mutta kysymys oli saman jääkiekkotoiminnan jatkumisesta eri nimen alla. Vain nimi vaihdettiin vuonna 1955 (ks. kuva 1).

Kuva 1. Tappara-uutinen nimenvaihdosta Aamulehdessä 7.11.1955. Lähde: Tapparan arkisto.

Aalto kaivaa Kissanmaankadun toimiston vitriinistä vakuudeksi myös metallia.

- Jostain kertoo sekin, että vuosina 1953-1955 voitetut mitalit löytyvät meidän hallustamme (ks. kuva 2).

Kuva 2. Vuoden 1954 kultamitali. Kuva: Tero Aalto.

Kolmen kullan putken jälkeen TBK:n nimi huippujääkiekkoilussa vaipui unholaan, ja kolmen kirjaimen tilalle pelipaitaan ilmestyi kirves eli tappara. Koskesta voimaa -sivuston mukaan TBK jäi elämään Ruotsalaisen yhteiskoulun harrastejoukkueena, ja kilpatoimintaa huipputasolla jatkoi Tampereen Tappara.

TBK jätti jääkiekon pois lajivalikoimastaan "parhaassa yhteisymmärryksessä" kuten Suomen Palloliitolle 3.4.1956 päivätty ruotsinkielinen kirje osoittaa (ks. kuva 3).

Kuva 3. TBK:n ilmoitus Suomen Palloliitolle jääkiekkotoiminnan lopettamisesta. Lähde: Tammerfors bollklubb r.f. 50 år / vuotta (1982), Tapparan arkisto.

Nimenvaihtoon ei 50-luvulla näyttänyt liittyvän suurta kuohuntaa.

- Vuoden 1955 lehtileikkeet (ks. kuva 4) kertovat, että nimenvaihdos otettiin vastaan ikään kuin itsestäänselvyytenä. Lehtileikkeissä puhutaan "suomenmestari Tapparasta", vaikka sillä nimellä ei oltu vielä pelattu peliäkään, Aalto perustelee.

Kuva 4. Artikkeli jääkiekkokauden avauksesta Aamulehdessä 29.11.1955. Lähde: Tapparan arkisto.

Ja kun Kirvesrinnat voittivat Tappara-nimellä ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1959, lehdistössä siihen viitattiin neljäntenä mestaruutena (ks. kuva 5).

Kuva 5. Ilmoitus Tapparan neljännestä mestaruudesta Helsingin sanomissa 2.3.1959. Lähde: Tappara arkisto.

Tapparan ja TBK:n suhteeseen ei liittynyt erityistä dramatiikkaa pitkään aikaan.

- Esimerkiksi vuonna 1962 Tappara kutsui 30-vuotisjuhlissaan TBK:n perustamiskokouksessa paikalla olleet kunniajäsenikseen. Per Olof Hagberg oli mukana myös naulaamassa Tapparan uutta lippua varteen kiinni. Tuolloin ei ollut epäilystä tai erimielisyyttä, etteikö Tapparan kuuluisi vuonna 1962 viettää 30-vuotisjuhliaan TBK:n perustamisesta lukien. Ja myös ainakin vielä vuonna 1972 juhlittiin Tapparan 40-vuotissynttäreitä, Aalto kuvailee tannoisten merkkipäiväjuhlien luonnetta.

TBK:n sarjajääkiekkotoiminta senioritasolla alkoi uudelleen kaudella 1971-72. Alasarjoja pidemmälle se ei ole yltänyt.

1990-luvun alkupuolella TBK vaati, että Hakametsän katossa olevat viirit muutetaan TBK-logoisiksi. Tappara myös taipui pitämään vuotta 1955 perustamisvuotenaan. Tämä on aiheuttanut sellaisenkin paradoksin, että Tapparan 50-vuotisjuhlia on bailattu sekä 1982 että 2005.

TBK on nykyisinkin toiminnassa oleva seura, mutta Tapparan näkemyksen mukaan sen jääkiekkotoimintaa ei voi verrata alkuperäiseen jääkiekko-TBK:hon.

- TBK:n myöhempi jääkiekkotoiminta on eri kuin se alkuaikojen. TBK:n jälkipolvet ovat tulkinneet TBK–Tappara-yhteyden eri tavoin kuin esi-isänsä, Aalto toteaa.

Ei nimi miestä pahenna – eikä sama nimi tee samaa seuraa

Voidaanko ne kolme ensimmäistä mestaruutta sitten tosiaan laittaa sekä Tapparan että TBK:n nimiin?

Tampereen yliopiston filosofian tutkijatohtori Jani Hakkarainen kirjoitti viime keväänä Iltalehteen täsmällisesti argumentoidun kolumnin Tapparan mestaruuksien määrästä. Hakkarainen tarkastelee mestaruuksia jatkuvuuden ja samuuden (identiteetin) näkökulmista.

Hakkaraisen teksti menee sen verran arkisen hokijargonin tuolle puolen, että muutama tarkennus ja täsmennys on paikallaan.

Perustelet Tapparan mestaruuksien määrää ennen kaikkea jatkuvuudella – mitä tarkoitat?

- On perusteltua lukea TBK:n kolme mestaruutta Tapparan nimiin, koska seurana Tappara on suoraa historiallista jatkumoa TBK:n jääkiekkojaostolle. Tapparan perustivat loppuvuodesta 1955 TBK:n jääkiekkojaoston jäsenet. Myös Tapparan ensimmäinen joukkue koostui lähes täysin samoista pelaajista kuin TBK:n vuoden 1955 mestarijoukkue. Näin Matti Wacklin kirjoittaa Kirvesrinnat-historiikissaan sivuilla 11 ja 29-35. TBK lopetti jääkiekkotoiminnan noin 15 vuodeksi. Tappara on myös pelannut miesten jääkiekon yleisiä sarjoja jatkuvasti sarjapaikalla, joka oli alun perin TBK:n, Hakkarainen jäsentää.

Hakkaraisen mukaan mestaruuksia ei voida laskea samuuden perusteella.

- Liigan ja SM-sarjan mestaruuksien laskeminen menisi täysin uusiksi, jos niitä alettaisiin laskea samuuden (identiteetin), ei historiallisen jatkuvuuden mukaan. Esimerkiksi Liigassa pelaa tällä hetkellä Liigan osakkaana Ilves Hockey Oy, joka ei ole sama kuin Ilves Ry, joka on voittanut 15 mestaruutta. Vuonna 1985 SM-liigaa pelasi Liiga-Ilves Ry, kun Ilves voitti viimeisimmän mestaruutensa. Ilves Hockey Oy ei ole voittanut yhtään mestaruutta. Jos siis alettaisiin laskea samuuden mukaan, niin Liigan Ilveksen mestaruudet pitäisi nollata. Myös muiden kohdalla tulisi merkittäviä muutoksia. Ne kaikki on yhtiöitetty jossain vaiheessa ja eriytetty rekisteröidyistä yhdistyksistä, jotka ovat alun perin mestaruuksia voittaneet. Näinhän asia on myös Tapparan kohdalla. Tamhockey Oy on eri kuin Tappara ry.

Tavalliselle kannattajalle mestaruudet usein konkretisoituvat katossa roikkuvina viireinä. Jos TBK:lla olisi oma halli, sen katossa siis heiluisi 3 ja Tapparan hallissa 17 viiriä?

- Niin voisi periaatteessa aivan hyvin olla, koska jatkuvuudesta ei seuraa yksikäsitteistä laskentaa. Sen tapauksessa laskenta on aina jossain määrin sopimuksenvarainen asia. On siis täysin ristiriidatonta, että TBK:lla ja Tapparalla on molemmilla nuo TBK:n kolme mestaruutta.

Arkijärjelle on vieras ajatus, että asiat, tässä tapauksessa viirit, voisivat olla yhtä aikaa eri paikoissa?

- Viirit ovat vain mestaruuksien merkkejä. Kyse ei siis ole siitä, että mestaruudet olisivat useassa paikassa samanaikaisesti. Mestaruudet eivät ole luultavasti missään paikassa.

Tarjoan Hakkaraiselle hätäpäissäni kvanttifysiikasta tuttua superpositio-analogiaa. Se kun on ainoa ilmiö, jonka tiedän, missä joku voi esiintyä samanaikaisesti kahtaalla. Superpositiossa atomin hiukkaset voivat olla yhtäaikaa kahdessa eri paikassa.

- Fysiikan ilmiönä superpositiota ei voi mitenkään verrataan symbolisiin mestaruusviireihin, Hakkarainen korjaa ystävällisesti.

Yritän jättää Hakkaraiselle huonolla menestyksellä mielikuvan, että oikeasti ymmärtäisin, mistä superpositiossa on kysymys, ja jään loppupäiväksi itsekseni fundeeraamaan, millaisessa paikassa mestaruudet teoreettisesti voisivat lymytä.

Kuten edellä esitetty Suomen Palloliitolle osoitettu kirje kertoo, TBK:n jääkiekkotoiminta loppui yhteisymmärryksessä 50-luvulla. Paljon myöhemmin TBK viritti jääkiekkotoimintansa uudelleen henkiin. Onko sinun näkemyksesi mukaan Tapparan mestaruusmäärän kannalta mitään merkitystä, jatkuiko TBK:n jääkiekkotoiminta vai ei?

- Se, että TBK:n jääkiekkotoiminnassa oli noin merkittävä katkos, vain tukee kantaa, että Tapparalla voidaan katsoa olevan 17 mestaruutta, Hakkarainen havainnollistaa.

Kun TBK:n jääkiekkotoiminta siirtyi Tapparalle, niin näin jälkikäteen ajatellen on helppo sanoa ja kysyä, olisiko Tapparan pitänyt pitää tiukemmin kiinni perustamisvuodestaan ja viireistään?

- Mielestäni Tappara on toiminut fiksusti TBK:ta eli juuriaan kunnioittaen. Historia on aina avoin ainakin jossain määrin uusille tulkinnoille. Esimerkiksi Suomen sisällissota on ensin ollut yleisesti "vapaussota", sitten "kansalaissota" ja nykyään "sisällissota".

Laulussa sanotaan, että Istanbul sai Konstantinopolilta kaiken muun paitsi nimen. Nimihän sinänsä ei kuitenkaan ole suoranainen osoitus asioiden jatkuvuudesta tai samuudesta. Ruotsalainen Thomas Steen pelasi NHL:ssä vain Winnipeg Jetsissä vuosina 1981-1995, mutta hänen paitansa roikkuu Arizona Coyotesin hallin katossa. Miksi näin?

- Käsittääkseni Coyotes on Jetsin, jossa Steen pelasi, suoraa jatkumoa toisin kuin nykyinen Winnipeg Jets. Samasta nimestä ei tietenkään seuraa samuutta. Eivät Mikko Lehtoset ole samoja pelaajia.

Jos TBK jonain päivänä voittaisi suomenmestaruuden, olisiko se seuran neljäs mestaruus?

- Asian voi sanoa niin, että nykyinen TBK on seurana ainakin suoraa jatkumoa mestaruudet voittaneeseen TBK:hon. Haluaisin vielä korostaa historiallisen jatkuvuuden käsitteen kohdalla sitä, että se sisältää ajan suunnan. Eli Tappara on suoraa jatkumoa TBK:n jääkiekkojaostolle ja sikäli TBK:lle 50-luvulla, mutta ei toisin päin. Myöskään merkittävät katkokset eivät ole yhteensopivia historiallisen jatkuvuuden kanssa, Hakkarainen teroittaa.

 

Lisää aiheesta