Marjamäki: Isossa kuvassa tärkeää on pelaajatuotanto

Suomi kohtaa Hartwall-areenan kavennetussa kaukalossa Ruotsin. Ottelu on Lauri Marjamäelle .ensimmäinen A-maajoukkueen päävalmentajana. Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig

Kuluva kalenterivuosi on ollut Suomalaiselle maajoukkuekiekkoilulle kaikkien aikojen menestyksekkäin. Tammikuussa tuli alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus, huhtikuussa MM-kultaa alle 18-vuotiaissa, ja toukokuussa MM-hopeaa A-maajoukkuetasolla.

– Kaikki kysyvät, miksi näin on käynyt. Monta asiaa on vaikuttanut. Vuonna 2009 oli se iso juttu, missä ruvettiin keskittymään yksilövalmentamiseen, A-maajoukkueen päävalmentaja Lauri Marjamäki aloittaa.

– Meille tuli päätoimiset juniorimaajoukkuevalmentajat. Ison työn ovat tehneet 16–, 17- ja 18-vuotiaiden päävalmentajat, jotka ovat rantautuneet seuroihin ja jeesaavat siellä C:n, B:n ja A:n koutseja, tuovat sen kansainvälisen jääkiekon vaatimukset sinne ja pystyvät antamaan palautetta seuran pelaajista, Marjamäki jatkaa.

Marjamäki on monessa yhteydessä ottanut esiin, että hän otti valmennusuraansa aloitellessaan oppia Tapparaa valmentaneesta Jukka Rautakorvesta. Näkemyksien imemistä ei estänyt se, että Marjamäki valmensi "vihulaisleirissä" Ilveksen junioreita, Rautakorpi oli töissä Tampereen toisessa eli menestyksekkäämmässä liigaorganisaatiossa.

Vuosituhannen alun ja Tampereen-aikojen jälkeen Rautakorven ja Marjamäen tiet ovat ristenneet monesti. Kaksikko oli jo vuonna 2009 eturintamassa Erkka Westerlundin ja Jukka Jalosen tavoin työstämässä Suomi-kiekon menestyskappaleeksi osoittautunutta Meidän Peliä.

"Silloin kun lanseerattiin Meidän Peli, sain itsekin olla siinä työryhmässä missä olivat Jalosen Jukat, Rautakorvet ja Westerlundit."

– Silloin kun lanseerattiin Meidän Peli, sain itsekin olla siinä työryhmässä missä olivat Jalosen Jukat, Rautakorvet ja Westerlundit. Monta tuntia istuttiin ja mietittiin, mitä se Meidän Peli vois pitää sisällään. Tietysti myös olosuhteet ovat koko ajan parantuneet. Pekka Paavolan (jäähalliasiamies) johdolla pystyyn on pistetty lähes 300 hallia.

Omasta esikuvastaan puhunut valmentaja ymmärtää kristallinkirkkaasti, että myös pelaajat – etenkin pelaajat – tarvitsevat esikuvia, jotta liekki lehahtaisi täyteen roihuun.

– Esikuvilla on iso merkitys. Kun 2011 voitettiin maailmanmestaruus, niin minkäs ikäisiä nämä ysiseiskat ja –kasit olivat silloin. Kyllähän me tarvitsemme esikuvia. Vaikka Mikael Granlundin ilmaveivimaalista on aikanaan puhuttu paljon, niin se toi ihan erilaisen kulttuurin pelaajille. Ja vaikka se onkin tuollainen vähän yksittäinen hömpötys, niin me olemme pelaavampia, olemme taitavampia…

"Vaikka Mikael Granlundin ilmaveivimaalista on aikanaan puhuttu paljon, niin se toi ihan erilaisen kulttuurin pelaajille."

Vaikka nyt eletään jo täyttä häkää uutta kiekkokautta, vuosi on edelleen 2016. Harva edes tietää, jaetaanko ensi viikolla alkavassa World Cupissa mitaleja, mutta siihen takertumatta voi todeta, että palkintopalli-tasolle yltäminen on Torontossa todella vaikeaa. 

Yksi kierros tehtynä. Lauri Marjamäki, 39, aloitti valmentamisen 22 vuotta sitten Tampereella. Kotikulmilla kalapaikat ovat tiedossa sekä Näsi- että Pyhäjärvellä että Kauppahallissa. Kuva: JP Mikola

Tällä kertaa Leijonissa on toukokuisesta Moskovan hopeajoukkueesta jäljellä enemmän pelaajian kuin johtoryhmää. Kari Jalonen on vaihtunut Marjamäkeen, ja myös A-maajoukkueen valmennusryhmä kokonaisuudessaan on mennyt uusiksi. 

Niin kuin edellä läpikäyty perusteltu vastaus osoittaa, Marjamäki on saanut vastata moneen otteeseen yhteen ja samaan kysymykseen: mihin Suomi-kiekon menestys perustuu?

Jos katseen kääntää pois peilistä, voi kysyä, mihin tämän viikon vastustajan eli Ruotsin menestys perustuu. Peilin sijaan peli kertoo paljon, ja sujuvasanainen Marjamäki vielä enemmän. 

– Ruotsissa tehtiin iso muutos 2002. Heillä on aina tapana jakaa kaikki tieto. Sain itse seurata läheltä 1990–92-ikäluokkia, ja juniorimaajoukkueessa heillä kaikki olivat NHL:n ykköskierroksen varauksia. Emme hippaa saaneet heistä kaksikymppisten peleissä, Marjamäki pohjustaa.

Kesäkuussa Marjamäki palasteli Suomen ja Ruotsin välisen eron varsin koruttomaksi numerovertailuksi.

– Kun ajatellaan Ruotsin NHL-puolustajia, niin top 6:ssa pelaa 24–26 pakkia. Meillä on kolme. Eli ei meidän kannata tässä tuuletella, jos me kerran voitamme Ruotsin vaikkapa World Cupissa.

"Kun ajatellaan Ruotsin NHL-puolustajia, niin top 6:ssa pelaa 24–26 pakkia. Meillä on kolme."

Marjamäki ei ole sen paremmin kevättalven valintavaiheissa kuin nyt turnauksen lähestyessä vähätellyt Leijonin mahdollisuuksia. Kaikki fokus on – luonnollisesti – juuri nyt siitä, että käytössä olevalla materiaalilla pyritään repimään paras mahdollinen tulos irti.

Päävalmentaja ymmärtää kuitenkin myös laajempia silmänaloja, niin kuin muoti-ilmaus nykyään kuuluu.

– Ketäs meillä on tulossa? Mitäs meidän parhaat pelaajamme ovat? Aho, Laine, Puljujärvi… Miksi he kaikki ovat hyökkääjiä. Missä pakit ovat? …Juolevi, nii-in.

– Katsoin jokin aika sitten, että Vancouverin olympialaisissa 2010 meidän pakkien keski-ikä oli 30,8 vuotta. Kuusi vuotta siitä World Cup –pakkien keski-ikä on 22,1. Missä meidän 80-luvulla syntyneet pakit ovat? Missä meidän tämän hetkiset Toni Lydmanit, Ossi Väänäset ja tämän tyyliset pakit ovat? Meillä ei nyt kasva sellaisia pakkeja. Onneksi meillä on Määttää, Vatasta ja Ristolaista, tuollaisia selkeitä tyyppejä. Sitten ruvetaan sanomaan, että on vielä Jokipakka, joka ei saanut paikkaa Dallasissa, mutta onneksi sai sen Calgaryssa.

– On aivan huikeeta, että World Cup –joukkueessa on neljä 1994 syntynyttä pakkia, mutta rehellisyyden nimissä… ei sen sillä lailla pitäisi olla.

Marjamäki kuuluu päävalmentajana siihen kunnioitettavaan ryhmään, joka kantaa huolta isoista kokonaisuuksista.

– Me voimme voittaa yksittäisiä turnauksia, mutta isossa kuvassa tärkeää on se pelaajatuotanto. Ei se välttämättä niin mene, että vaikka nyt voitimme alle 18– ja 20-vuotiaiden turnaukset, niin meillä olis sieltä kaikki A-maajoukkueen pakit viiden–kymmenen vuoden päästä.

– Paljon asioita on tehty hyvin: eihän koskaan ennen ole ollut tilannetta, että meillä olisi kaksi pelaajaa kolmen kärjessä NHL:n varaustilaisuudessa. Mutta mitä sitten sanotaan, kun ruvetaan huutelemaan, että missäs ne meidän pakit ovat.

Miksi Ruotsista on tullut niitä isoja pakkeja?

– Taustalla on se, mitä he silloin (2000-luvun alussa) lanseerasivat: Pidetään jokaisesta pitkästä äijästä huolta, roikotetaan mukana, vaikka eivät osaa edes luistella B:ssä. Tuodaan se pelirohkeus: kiekkoa ei saa luovuttaa mihinkään, pitää rohkeasti puolustaa ylhäältä eli hyökkäysalueelta ja näitä kaikkia vastaavia.

– Kaikkein fiksuinta oli tuoda myös tuomarit siihen mukaan ja sanoa, että ”maalille saa ajaa, ei anneta kahden minuutin jäähyä, jos osuu veskaria käsille”. Mitä se auttoi? Mitä se tarkoittaa toisin päin ajateltuna? Se tarkoittaa sitä, että pakkien pitää hoitaa box out eli puolustaa maalinedustaa vielä kovemmin. Eli puolustuspelitaidot tulevat siinä. Meillä menee niin, että kun joku hipaiseekin veskaria, niin siitä tulee heti kaksi minuuttia. Eikä se sitä tarkoita, että veskarit pitäisi vetää kylmäksi, Marjamäki perustelee.

Vihollisen väri ja vertailukohta. Vaikka sinikeltainen on kaukalossa vastustajan väri, Lauri Marjamäki on perehtynyt sangen tarkasti tapaan, jolla Ruotsin Jääkiekkoliitto on maan kiekkoilun organisoinut. Kuva: JP Mikola

Vaikka Leijonaluotsi ei sitä suoraan sano, hän ihailee – tai ainakin syvästi arvostaa – tapaa, jolla Ruotsissa kaikki sitoutetaan yhteisen tavoitteen taakse. Marjamäki osaa myös perustella, mitä "kaikki" Ruotsissa tarkoittaa.

"Sanon vielä, että ihan oikeasti me tarvitsemme kaikki tähän."


– Ruotsalaiset olivat taas kerran kaukaa viisaita, he ottivat tuomarit mukaan ja myös pelaaja-agentit olivat uudistuksissa mukana. Meillä höpötetään, että agentit sitä ja agentit tätä, mutta kyllä jokainen agentti, jokainen valmentaja ja jokainen jääkiekkotoimija haluaa, että suomalainen jääkiekko voi hyvin ja että meiltä tulee huippupelaajia. Ei kukaan ajattele sitä eri lailla.

Ruotsissa tiedon jakaminen on sekä tapa että velvollisuus. Siellä sekä vaaditaan että valvotaan.

– Paikallinen Veikkaus eli Oddset oli voimakkaasti rahoittamassa uudistusta. Joka alueelle tuli aluevalmentajat, jotka huolehtivat, että siellä tehdään just eikä melkein niitä samoja sovittuja asioita joka puolella Ruotsia. Siellä on tehty käsikirjat kaikesta, mitä tehdään ja on esimies, joka valvoo että näin käy ja käy kattomassa, mitä sä siellä touhuat. Ei se mene Ruotsissa niin, että ajelet jonnekin Hervannan jäähallille ja mietit matkalla, että mitäs tänään vedettäis treeneissä. Sitten keksit jotain ja huokaiset, että huh, on selvitty taas. Tämä on sitä sillisalaattivalmennusta, eikä tiedetä oikeesti, mitä halutaan saada aikaan.

Perusviestin voi vielä varta vasten alleviivata.

– Sanon vielä, että ihan oikeasti me tarvitsemme kaikki tähän. Ruotsissa tiedonkulku on avointa, peliasioitakaan ei peitellä tai piilotella.

Marjamäki ei todellakaan tunnu uskovan nurkkakuntaisen ajattelun voimaan. Jääkiekkolehden World Cup -ennakkonumerossa hän nosti malliesimerkiksi göteborgilaisen Frölundan.

– Ne kertovat suoraan kaiken, taktiikat, johtamisen ja muun. Niin tekevät niin Pär Mårts, Roger Rönnberg, joka luennoi tuolla, miksi Frölunda voitti mestaruuden ja CHL:n, miksi heillä tuli seitsemän NHL-varausta samasta seurasta. Sehän se juttu on: jos annat jotain, voit joskus myös saada, Marjamäki täräyttää. 

Kevään 2014 ja 2015 kärppämestaruuksien jälkeen Marjamäki on varmasti saanut kuulla, että "helppohan noin on puhua kahden mestaruuden jälkeen".

– Vastaan, ettei se ole se juttu. Kovempi juttu on se, että 11 vuoden aikana joukkue on ollut kymmenen kertaa mitalipeleissä.
Totta kai mestaruuden voittaminen on hienoa, mutta enemmän tässä painaa se matka. On hienoa, kun MM-kisoissa on kymmenen pelaajaa, joita olet valmentanut vähintään vuoden seurajoukkueessa. Se on merkki oikein tehdyistä asioista ja on hienoa, kun nämä jätkät pääsevät NHL:ään. Se matka just on se juttu.

Ja juuri nyt Marjamäki itsekin on matkalla, NHL-miesten kanssa NHL-vetoiseen turnaukseen. Pohtimisen arvoinen asia on sekin, voisiko juuri Marjamäki joskus olla seuraava suomalainen, joka myös valmentaa NHL:ssä.

Torstai-illan World Cup -esiottelu Suomi–Ruotsi on Lauri Marjamäelle ensimmäinen Leijonien päävalmentajana. Ottelu suorana Nelosella klo 19 alkaen.