Marjamäki hieroi silmiään Heiskasen pelaamista katsoessaan

Ensimmäisen A-maaottelunsa pelannut Miro Heiskanen ja Venäjän Vladislav Gavrikov päätykiekossa. Tämän tilanteen tavoin koko ottelu päättyi Suomen voittoon 3–2. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Kaksikymmentä vuotta sitten valmistuneessa Hartwall Arenassa on harvoin hurrattu HIFK:n pelaajalle yhtä estottoman innokkaasti kuin torstaina-iltana.

Puolustajalupaus Miro Heiskasen A-maajoukkueuran avausmaali vei Suomen 0–2-"vierasjohtoon" venäläisten nykyään omistamassa hallissa.

Osumassa oli paljon samaa kuin niissä kuudessa maalissa, jotka teinipoika on täräyttänyt tämän kauden SM-liigassa. Heiskasen maalit eivät ole olleet mitään perinteisen puolustajan perinteisiä siniviivalämärejä, vaan modernia koulukuntaa edustavan kiekollisen osaajan vaistonvaraisia ratkaisuja.

Sellainen nähtiin myös torstaina. 

Kaukalon pisin mies Marko Anttila pehmitti ensin päädyssä Venäjän pakistoa rouheilla otteillaan ja hyvällä taklauksellaan. Kiekko kulkeutui 203-senttisen Lempäälän jätin ja irtokiekon poimineen Antti Pihlströmin kautta oikean B-pisteen tuntumaan, minne Heiskanen oli noussut haistelemaan. 

Se kannatti. 

Dallasin varaama nuorukainen laukoi välineen verkkoon niin, että SKA Pietarin ykkösvahdiksi Mikko Koskisen ohi noussut Igor Shestjorkin ei mahtanut mitään längistä uponneelle vedolle.

Muistokiekon ansaitseminen luonnollisesti vahvistaa niitä toiveita, joita 182-senttisen ja 83-kiloisen Heiskasen harteille on ladattu. 

– Heiskanen on erinomainen puolustaja. Kyllä sitä itsekin vähän hieroin silmiäni ekassa erässä, kun ajatteli, että hänellä on ensimmäinen A-maaottelu, liikkuu noin sulavasti ja pystyy pelaamaan tiiviinä. Kaikki kiekolliset ratkaisut, hyökkäyksen tukemiset ja tietenkin maali kruununa. Hyvä on pelaaja, päävalmentaja Lauri Marjamäki maiskutteli.

Jääkiekon nykytrendinä on tuijottaa tehopisteitä, ja pelkästään niiden valossa Heiskasen ensi-ilta oli kirkas.

Heiskasen debyytti ei kuitenkaan nostattanut pelkkiä riemunkiljahduksia. Vaikka hyökkääminen sujui hyvin, oman pään pelaamisessa nuori HIFK-puolustaja oli monesti vaikeuksissa lähes satakiloisten venäläishyökkääjien kanssa. Se tietysti on ymmärrettävää, kun miettii lähtökohtia.

Venäjän hyökkäyskalustosta vain yksi pelaaja, SKA Pietarin Nikita Gusev, oli Heiskasta kevyempi, ja hänkin vain kilon HIFK:n nuorukaista heiveröisempi.

Vasta 18-vuotias debytantti todisti turhan läheltä Venäjän toisen erän molempia maaleja. 

Ensimmäisessä takaiskussa Heiskanen oli yhtä aikaa jäällä toisen teinitähden eli Eeli Tolvasen kanssa. Punakoneen Kiril Kaprizov sai sutia oman laukauksensa kakkoskiekon Koskisen taakse. Totuuden nimissä pelkkien nuorten piikkiin takaiskua ei voi tyrkätä, sillä ykkösvitjan kokenut sentteri Petri Kontiola ja toinen puolustaja Atte Ohtamaa avittivat maalin syntyä erheillään.

Toisen erän loppu oli koko Suomen joukkueelle hankala.

Pakit roiskivat norsukiekkoja, ja pelin avaamisen lisäksi myös puolustuspään pelaaminen pätki. Heiskanen oli jäällä Sami Lepistön parina, kun Venäjän Sergei Plotnikov teki 2–2-tasoituksen. Miinuksia merkkautti myös muuten vahvasti pelannut Joonas Kemppaisen (1+0) kakkosketju.

Verkko venyy molemmissa päissä. Venäjän Sergei Plotnikov on iskenyt 2–2-tasoituksen ja juhlii Ivan Teleginin kanssa. Mikko Koskinen sinkoaa kiekon keskialueelle. Maalia lähietäisyydeltä todistaneet Miro Heiskanen ja Teemu Hartikainen ovat allapäin. Kuva: Jukka Rautio/ Europhoto

Ohtamaa toki kuittasi kakkoserän uinahduksensa päätöserän puolivälissä laukomalla Leijonat 3–2-johtoon. Ne jäivät myös loppulukemksi. 

Ohtamaan osuma syntyi identtiseltä paikalta kuin Heiskasen maali. Oululaislähtöinen KHL-puolustaja nousi hyökkäyksen tueksi ja osasi hyödyntää nelosketjun väkevän maalineduspelaamisen. Iso ansio voittomaalista menee puurtaja-Anttilan esityölle.

– Tehokkaampia olisimme voineet olla. Meillä oli kyllä ihan hyviäkin tontteja pistää enemmän numeroita taululle, mutta ehkä se jäi vielä parannettavaksi lauantaille, Marjamäki mietti.

Paljon vastuuta saanut Anttila (0+2) oli lähellä kruunata iltansa iskemällä kiekon tyhjään venäläisrysään, mutta vahva olympianäyttö jäi nyt ilman maalimerkintää.

– Tarvitsee sanoa, että (Mika) Niemen kenttä teki pyyteetöntä työtä. Luonne paistoi läpi. Näkee, että Niemi, Pihlström ja Anttila ovat pelaneet yhdessä, Marjamäki kehui Jokereiden seuraketjua. 

Ottelun loppu toi suihkukomennuksen Veli-Matti Savinaiselle ja venäläispuolustaja Andrei Zubareville. Kaksikko väänsi sen verran tunteikkaasti punapaitojen maalilla, että tuomiota saattaa pitää perusteltuna. Parinkymmenen kilon painoerosta huolimatta Savinainen ei jäänyt isosti alakynteen, vaikka menettikin kypäränsä yli satakiloisen Zubarevin heilutettua nyrkkejään.

Torstai-illan erikoisuutena oli iso viihdekuoro, joka oli kooltaan prosentin verran 10 680 ihmisen katsojamäärästä.