Näkökulma: Lukon Virta osallistui pelin jälkeen Facebook-keskusteluun – onko tässä julkisen valmentajapuheen päivitys 2010-luvulle?

Pekka Virta käy joukkueensa lisäksi vuoropuhelua myös median ja fanien kanssa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto.

Liiga-valmentajien alkukauden haastatteluista voi bongata erilaisia puhetyylejä, jotka pyrkivät avaamaan, salaamaan tai vaikuttamaan.

Kysymys ei ole siitä, mikä olisi paras tapa toimia. Eikä voida yleistää, että toinen puhuisi aina näin ja toinen aina noin.

Seuraavat otteet Jukka Rautakorven ja Pekka Virran haastatteluista ovat pikemminkin tapausesimerkkejä ja kärjistyksiä valmentajien julkisista puhetavoista ja median hyödyntämiskeinoista. Rautakorven puheet edustavat vanhaa tuttua linjaa, Virran uudenlaisia tuulia.

Yksi merkittävä ero on kuitenkin helppo ennustaa: Rautakorpi ei tule koskaan ruotimaan joukkueensa tekemisiä Facebookissa.

Rautakorpi menee eteenpäin

Tapparan alkukausi ei ole mennyt aivan putkeen. Jukka Rautakorpi vastasi kritiikkiin MTV3:n haastattelussa seuraavalla vastauspatterilla.

- Kausi on nuori ja eteenpäin koitetaan mennä.

- Me olemme voittaneet enemmän otteluita kuin hävinneet.

- Häviäminen kuuluu jääkiekkoon. Sen avulla löydämme kehityskohtia meidän pelistä. Homma on kyllä hallussa. Meidän pitää vain parantaa otteita.

Rautakorpi menee eteenpäin ja kertoo, että eteenpäin mennään parantamalla otteita. Toisin sanoen: Rautakorpi ei sano yhtään mitään. Hyvin tyypillinen valmentajahaastattelu siis – paljasta itsestäsi ja joukkueestasi mahdollisimman vähän (give ’em nothing).

Rautakorven "eteenpäin"-kommentista tulee etäisesti mieleen Timo Jutilan videohaastattelu (katselusuositus K-18) vuoden 2011 MM-kullan jälkeen. Siinä Jutilakin menee, ja vieläpä useampaan kertaan, eteenpäin.

Konteksti ja haastateltavien habitus ovat tietysti tyystin erilaisia, mutta yksi asia Jutilaa ja Rautakorpea yhdistää: puheiden mantranomaisuus. Huolimatta juuri voitetusta maailmanmestaruudesta Jutila turvautuu vaistomaisesti perushokemiin: ”Tehdään töitä ja mennään eteenpäin!”

Ja osaa se Rautakorpikin halutessaan olla avoin. Esimerkiksi elokuussa hän avasi  Kiekkkoareenalle osuvasti Tapparan tämän kauden pelitapaa. Siinäkin Rautarkorpi puhuu eteenpäin menemisestä, mutta tässä tapauksessa sanalla on konkreettinen sisältö (luistelun suunta).

Virta avoimena

Pekka Virran suora puhetapa pilkahteli jo JP Mikolan poikkeuksellisen mielenkiintoisessa kausiennakossa.

Perinteistä Virran puheissa oli se, että hän selvästi halusi tehdä kaikille selväksi, myös Lukon seurajohdolle, että menestyminen vaatii paljon. Seuran toimintakulttuurin on muututtava.

Tässähän ei sinällään ole mitään uutta, mutta Virran puheen yleissävy on poikkeava. Hänen mukaansa joukkueessa pitää esimerkiksi olla rosoa.

- On paska juttu, jos kaikki tulevat toistensa kanssa toimeen koko ajan.

Virran tarinoinnissa on tuore ote. Kuulijalle välittyy fiilis, että tällaista harvemmin kuulee.

Rupattelua fanin kanssa

Lauantain HIFK–Lukko-pelin jälkeen Virta jatkoi "sisäänpäin vaikuttamistaan" median kautta. Virta haluaa joukkueeseensa vahvistuksia.

- Pitää myös ottaa huomioon, miten paljon me olemme istuneet bussissa. Hämeenlinnassa olimme helvetin raikkaita. Sitten istutaan neljä tuntia bussissa matkalla tänne, eikä [Ville] Vahalahti ole enää raikas, avasi Virta Kiekkoareenan Kimmo Mäkeläiselle.

Toisenlainen taso Virran mediastrategiassa tuli esiin pelin jälkeisessä Facebook-keskustelussa, johon hän otti henkilökohtaisesti osaa. Se ei ollut Virran ensimmäinen keskustelu fanien kanssa sosiaalisessa mediassa.

Ensin Kiekkoareenan lukija kommentoi Virran kommentteja haastattelussa.

Yleensä valmentajat mainostavat, että he eivät edes lue sosiaalista mediaa, mutta Virta jopa tarttui itse kynään.

Leskinen vastasi Virran kommenttiin.

Ja Virta jatkoi.

Leskinen sai Facebookissa sen Virran lupaaman viimeisen sanan.

Valmentajat käyttävät esimerkiksi Twitteriä mutta käyvät erittäin harvoin varsinaista julkista vuoropuhelua. Asioista halutaan puhua mahdollisimman vähän. Ja yleisöön halutaan pitää pieni hajurako.

Virran julkinen ulostulo herättää taatusti ainakin valmentajissa ristiriitaisia tunteita. Ei käy kuitenkaan kiistäminen, etteikö Virran puheista ja tekemisistä huokuisi 2010-luvun henki.

Virran Facebook-keskustelussa on kysymys fanien mukaan ottamisesta, ruohonjuuritason sitouttamisesta. Toki siinä on myös mukana alibin hakemista ja jo edellä mainittua vaikuttamista Lukon johtoon, mutta Virran eleen voi silti ajatella positiivisena laskeutumisena norsunluutornista.

Yritysten oletetaan, ja niiden suositellaan, osallistuvan vuoropuheluun sosiaalisessa mediassa. Vuoropuhelu luo luottamusta. Luottamus luo siteen. Side vahvistaa tuoteuskollisuutta. 

Miksi urheilujoukkueet eivät tekisi samoin? Vai astuiko Virta jonkin näkymättömän rajan ylitse – pelistäkö ei sopisi keskustella julkisuudessa ja vieläpä ihan fanien kanssa?

Ainakaan kaavoihin kangistuneeksi ei Virtaa alkukauden perusteella voi syyttää.