Lukon toimitusjohtaja myöntää: "Pudotuspeleistä tuli iso miinus, jonka paikkaamista joudumme miettimään"

Timo Rajala myöntää, että Lukon kausi oli tuloksellisesti pettymys, mutta muistuttaa, että kyseessä oli vasta Pekka Virran pitkän projektin ensimmäinen kausi. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Rauman Lukon kausi jääkiekkoliigassa päättyi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Porin Ässiä vastaan voitoin 0–2. Runkosarjassa sijoitus oli yhdeksäs.

Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala luonnollisesti myöntää, että tulos on iso pettymys.

– Totta kai se on aina pettymys, kun ei voita viimeistä peliä, hän toteaa.

Iso kysymys kuuluukin, mikä meni vikaan. Sen, kuten esimerkiksi joukkueenrakentamiseen liittyvät kysymykset Rajala jättää urheilupuolen analysoitavaksi.

Urheilupuolella hän tarkoittaa Lukon päävalmentaja Pekka Virtaa ja pelaajakoordinaattori Hannu Vanhataloa, joista Virta antoikin Kiekkoareenalle kattavan selvityksen omasta näkökulmastaan.

.– Minä en osaa sanoa, mikä meni vikaan. Miksi me olimme yhdeksäs, miksemme olleet vaikkapa neljäs? En minä osaa vastata, enkä usko, että kukaan mukaan ihminen osaa sitä sanoa, varsinkaan näin nopeasti kauden jälkeen, Rajala sanoo.

Toimitusjohtajan kommentointivastuulla on Lukossa ainakin talous. Lukko pelasi kauden joukkueella, johon upposi Rajalan mukaan lopulta pyöreästi 2,7 miljoonaa euroa.

– Se on sellainen raha, jolla pystytään rakentamaan joukkue, jolla on mahdollisuus pärjätä. Kysymys ei ole tietenkään pelkästään rahasta, hän pyörittelee.

Lukko oli budjetoinut pudotuspeleihin 2–3 kotiottelua, mutta pelasi vain yhden. Se syö loven laskettuun tulovirtaan.

– Liikevaihtomme on ilman playoff-pelejä noin 7,5 miljoonaa euroa. Yhden playoff-pelin arvo on ympäripyöreästi noin sata tuhatta euroa, Rajala valottaa.

– Muuten menimme kulujen ja tulojen osalta aika lailla niissä raameissa missä ajattelimmekin. Pudotuspeleistä tuli iso miinus, jonka paikkaamista joudumme kesän aikana miettimään ja tekemään.

Rajalan mukaan on mahdollista, että Lukon pelaajabudjetti laskee ensi kaudeksi.

– Sekin on mahdollista, mutta ensin mietimme, mitä muita kuluja voisi vähentää tai miten tuloja voisi lisätä. Ne kivet käännetään ennen kuin pelaajabudjettiin kosketaan.

Lukon yleisötavoite tälle kaudella oli 3 800 katsojaa. Seura jäi siitä 360 katsojaa. Euroja tuli kuitenkin sisään enemmän kuin viime kaudella, jolloin yleisökeskiarvo oli 3 763.

– Lipputuloista saatu raha oli nyt viime kautta isompi. Viime kaudella myynnissä oli 80 euron kausikortteja juhlavuoden kunniaksi, mutta nyt edullisia kortteja ei ollut tarjolla lähellekään sitä määrää, Rajala perustelee.

Juhlakaudella Lukko jäi runkosarjassa sijalle 12 ja pudotuspelien ulkopuolelle. Nyt sijoitus nousi hieman, mutta kausi oli edelleen mollivoittoinen.

Lukon ote liigan kärkikastista ja mitalipeleistä on huolestuttavasti kirvonnut sitten Rauli Uraman ja Risto Dufvan valmennusvuosien. Keväällä 2011 Lukko katkaisi Uraman valmennuksessa tulleella pronssilla 23 vuoden mitalittoman putkensa.

Myös Dufvan neljän kauden aikana Lukko voitti yhden pronssin, keväällä 2014. RD lanseerasikin tuolloin termin menestysseinä.

2010-luvulla Lukko on ollut loppusijoitusten perusteella liigan neljänneksi paras seura ja kerännyt kuudenneksi eniten sarjapisteitä. Kahden mitalin lisäksi välieräpaikkoja on tullut neljä.

– Siinä mielessä voi sanoa, että menestys on ollut tyydyttävää. Toki se kruunu, finaali ja mestaruus puuttuvat, Rajala puntaroi.

Lukko jäi yleisötavoitteestaan, mutta keräsi silti lipputuloina viime kautta paremmat tulot. Kuva: Elmeri Elo

Finaalissa Lukko on pelannut viimeksi vuonna 1988, mestaruutta juhlinut 1963. Se on käsittämättömän pitkä aika nerokkaan Raumalaiskiekkoilun Tuen tarjoamalla selkänojalla.

– Siihen en osaa vastata, miksei finaalipaikkaa tai mestaruutta ei ole tullut, kuten tuskin osaa kukaan. Miksi hävisimme välierien game sevenissä kahtena vuonna peräkkäin Tapparalle, emmekä päässeet finaaliin. En tiedä, Rajala painottaa.

Viime kauden floppauksen jälkeen Lukko teki jo korjaavia toimenpiteitä ja vahvisti urheilupuoltaan. Kalle Sahlstedt aloittaa urheilujohtajana, Timo Elo puolestaan valmennuspäällikkönä.

– Näiden rekrytointien tulokset eivät mitenkään voi näkyä vielä, hehän ovat hädin tuskin aloittaneet toimissaan. Eikä sittenkään tuloksia voi odottaa nappia painamalla, vaan rakennusprojekti vie vuosia.

– Sama juttu on Pekka Virran kanssa. Tämä oli hänen ensimmäinen kautensa päävalmentajana ja rakennamme hänen kanssaan kolmen vuoden juttua, Rajala muistutti.

Virta nosti kauden päättymisen hetkellä esiin ilmapiirin, jonka hän koki menneen Lukon ympärillä negatiiviseksi. Valmentajan mukaan on vaikeaa ellei mahdotonta onnistua, jossei yhteisö puhalla yhteen hiileen.

– Mielestäni ilmapiirin rakentumiseen liittyy kaksi asiaa, Rajala vastaa ja jatkaa:

– Toinen on yhteisöllisyyden rakentaminen, mitä me olemme tehneet viime kesästä asti. Toinen taas on joukkueen pärjääminen. Uskon, että kun nämä kaksi asiaa ovat kunnossa, niin ilmapiiri on hyvä.