Lukon Kuosmanen: "Päävammoihin on aina suhtauduttu vakavasti"

On hyvä, että kaikille seuroille on olemassa yhtenäinen käytäntö ja tutkimusohjeet, sanoo Lukon joukkueenjohtaja Mika Kuosmanen. Kuva: Juha Sinisalo

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen väitöskirjatyöllä on jo nyt ollut konkreettisia vaikutuksia Suomi-kiekkoon.

Väitöskirjaa valmisteltaessa urheiluun liittyvien aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset on otettu käyttöön suomalaisessa jääkiekossa.

Miesten SM-Liigan joukkueille on jo kehitetty selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta.

– On hyvä, että kaikille seuroille on olemassa yhtenäinen käytäntö ja tutkimusohjeet. Ohjeistus on selkeä. Toki täytyy sanoa, että päävammoihin on aikaisemminkin suhtauduttu vakavasti, Lukon joukkueenjohtaja Mika Kuosmanen sanoo.

Liigan pelaajille tehtiin ennen kausia 2013–2014 ja 2014–2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien sekä tasapainon ja koordinaation osalta käyttämällä "Sport Concussion Assessment Tool" -testikokonaisuutta, jota kutsutaan SCATiksi.

Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen. 

– Kaikilla seuroilla on käytössään lisäksi tietokonepohjainen testi, jonka tekeminen kestää 20–30 minuuttia. Sen perustella saadaan baseline eli perustaso, jonka tuloksiiin kunkin pelaajaan tilannetta voidaan verrata, Kuosmanen kertoo. 

Tietokonepohjaista ImPact-testiä käytetään vammasta kuntoutumisen seurannassa,  mutta SCAT on ensisijainen testi heti vammatapahtuman jälkeen.

Tavoitteena on parantaa aivotärähdysten hoidon tasoa. Suositusten toimivuutta seurattiin seuraavina pelikausina, ja havaittiin, että urheilijan vammapäivänä kokemien oireiden arviointi on paras tapa tunnistaa aivotärähdyksen saanut pelaaja.

Yleisimmät pelaajien kokemat oireet vammapäivänä olivat: "ei tunnu normaalilta", päänsärky ja "paineentunne päässä".

– Samat toimintaperiaatteet ovat sovellettavissa, mutta eivät suoraan siirrettävissä myös, junioritasolle, Hänninen sanoo.

Kansantajuiset tunnistamisohjeet löytyvät liigajoukkueiden lisäksi myös ei-ammattilaisjoukkueille. Jos lääketieteen ammattilaisia ei ole paikalla, käytettävissä on toimintaohjeita myös amatööritasolle.

– Terveurheilija.fi-sivustolta löytyy tunnistamistyökalu myös niihin tilanteisiin, joissa joukkueessa asioista vastaa joko valmentaja, huoltaja tai vanhempi, joka on aina paikalla, Hänninen kertoo.

Oheinen video sisältää tietoiskun aivotärähdyksistä urheilussa:

Animaation ovat tuottaneet yhteistyössä Helsingin yliopiston Pää pelissä -hanke ja Tampereen Urheilulääkäriaseman Terve Urheilija -ohjelma. Kolmeminuuttinen animaatio esittelee urheilijan kokemia aivotärähdyksen oireita ja valmennuksen ja huollon havaitsemia merkkejä, perustelee miksi niistä kannattaa kertoa ja kuvaa aivotärähdyksestä toipumisen prosessia.