Loppuun jyystetty uhkakuva

SM-liiga kuihtuu. Tähdet lähtevät. Uhkakuva. KHL ryöstää. NHL ryöstää. Elitserien ryöstää.

Urheiluaiheiset lehdet ovat pullistelleet koko 2000-luvun juttuja, miten SM-liiga näivettyy, kun parhaat pelaajat lähtevät ulkomaille. Tämä sama arvoton näytelmä toistuu joka liigakauden alla.

Olen tähän jatkuvaan ruikutukseen täysi loppu.

SM-liigan suuri uhkakuva ei ole pelaajien lähteminen muihin liigoihin, vaan leipääntyneet toimittajat, jotka ovat istuneet liian pitkään samassa pressikatsomossa sama ruutuvihko edessä ja tyhjentäneet ideapankkinsa.

Jos nämä kaikki legendaariset uhkakuvat olisivat toteutuneet, koko SM-liigaa ei olisi enää olemassa.

Niitä pelaajia tulee takaisinkin. Jonain vuonna vähemmän, toisena enemmän. Tällä kaudella kovia paluumuuttajia oli melko niukasti, mutta ehkä jo ensi vuonna pelaajavirta taas kääntyy muuttovoittoisemmaksi.

Kai Suikkanen osui jälleen kerran nappiin, kun hän totesi, että koko kuihtumispuhe on turhaa jauhamista. Hän muistutti, etteivät Justin Hodgman, Joonas Järvinen ja Ryan Lasch olleet tähtien ennen viime kauden alkua.

Veikkaaja hämmästeli sivukaupalla, miten suomalainen jääkiekkoilu ajautuu tuhoon, kun liian nuoret pelaajat pääsevät liian isoihin rooleihin liian aikaisin.

Veti oravan muuntajaan. Suomessa on vuosikymmenet pahoitettu mieliä siitä, kun lahjakkaat nuoret saavat näyttöpaikan korkeintaan rikkovissa ketjuissa.

Nyt kun meillä on barkovit, teräväiset ja ristolaiset, ollaan huolissaan siitä, kun he ovat johtavia pelaajia joukkueisiin.

Huolenaiheillekin pitäisi asettaa joku kansallinen kiintiö. 

Jätetään spekulaatioissa NHL pois laskuista. Se on maailman paras liiga, eikä siellä vakioroolissa pelaavaa pelaajaa ole edes realistista kaivata takaisin SM-liigaan.

Mutta kuka Euroopan muissa liigoissa pelaava pelaaja on sellainen, jonka välttämättä haluaisit nähdä SM-liigassa?

Emmeköhän tule ihan hyvin toimeen ilman Niko Kapasta, Janne Pesosta ja Juuso Hietasta, niin hyviä pelaajia kuin ovatkin.  

Atlantin Janne Niskala olisi hienoa nähdä Lukon paidassa, mutta rehellisesti sanottuna edes tämä kiekollinen virtuoosi ei toisi Lappeenrantaan SaiPan ja Lukon peliin yhtään katsojaa lisää.

SM-liigassa on nähty jo alkukierroksilla viihdyttäviä kamppailuja, joissa on riittänyt pelin tärkeintä polttoainetta, intensiteettiä.

SM-liigassa eivät pelaa maailman parhaat taiturit, mutta se on erittäin kilpailullinen liiga, jossa pelaajan pitää olla huippukunnossa ja viritetty henkisesti tappiin.

Runkosarjan 60 ottelussa tulee väistämättä välillä väsyneempiäkin vääntöjä, mutta se on vain inhimillistä. Tuskin nämä kaivatut tähdetkään sen paremmin jaksaisivat.