Lindsten palasi kentälle silmä sumeana - näkökyky edelleen vajaa

Jasper Lindsten ei vielä tiedä, palautuuko hänen näkönsä sataprosenttisesti ennalleen. Kuva: Europhoto/Jukka Rautio

TPS sai kokoonpanoonsa uusia jalkoja tiistain Jukurit-voitossa. Uuden hankinnan Oula Palveen ohella kaukaloon asteli Jasper Lindsten, joka oli ollut reilun kuukauden sivussa loukkaantumisen takia.

TPS hallitsi kamppailua käytännössä alusta loppuun ja voitti selvästi 5–1 (2–0, 1–1, 2–0). Kahden syöttöpisteen edestä hauskaa pitänyt Lindsten näki tauon tehneen TPS:lle hyvää.

–Kaukalossa oli uusia äijiä, itseni mukaan lukien. Toimme varmaankin vähän lisäenergiaa, ja tauon jälkeen joukkueella oli muutenkin virtaa. Tämä oli jokaiselle hyvä näyttöpaikka huilin jälkeen, ja se näkyi.

Kamppailulle antoivat leimaa lukuisat erikoistilanteet. TPS otti seitsemän kahden minuutin rangaistusta, Jukurit kuusi pikkukakkosta ja yhden kympin. TPS hallitsi ottelua siinä määrin, että jäähyilykään ei saanut ottelua kääntymään vieraille, mutta Lindsten tukisti omiaan kurittomuudesta.

–Pelimme oli pääosin tänään ihan hyvää, mutta kylmä tosiasia on se, että pudotuspeleissä ei ole mitään asiaa ottaa näin paljon jäähyjä. Pelit muuttuvat haastavammaksi, kun pudotuspelit alkavat, ja silloin näin moniin virheisiin ei enää ole varaa. Se pitää oppia näiden viimeisen neljän ottelun aikana, ettei tule turhia yllätyksiä.

Lindsten palasi pitkäaikaiselle asemapaikalle ykkösketjuun Eric Perrinin ja Tomi Kallion kanssa. Uutta oli kuitenkin se, että ottelun alussa Lindsten ei pelannut lainkaan ylivoimaa. Vasta kolmannessa erässä salolainen nostettiin toiseen ylivoimaviisikkoon Lucas Ekeståhl Jonssonin tilalle.

–Varsinkin alussa oli vaikeuksia päästä rytmiin kiinni. Siinä pelattiin vielä paljon erikoistilanteita, ja kun en itse ollut mukana yli- tai alivoimalla, niin en saanut tasaisesti vaihtoja alle. Pikkuhiljaa ote alkoi kuitenkin löytyä.

–En ollut mukana erikoistilanneharjoitteissa ennen tätä matsia, kolmannen erän siirto ylivoimalle tuli nopeasti eteen. Syytä en tiedä, valmentajat tulivat vain ilmoittamaan, että menen ylivoimalle Lucaksen tilalle. Nopeasti kävimme läpi, mitä siellä yritetään touhuta, mutta itse yritin lähinnä pysyä pois tieltä, Lindsten naurahti.

Lindstenin kausi jatkui tavallaan siitä mihin se tammikuussa jäi, sillä laituri joutui sairastuvalle nimenomaan edellisessä TPS–Jukurit-ottelussa. Silloin Jukureiden hyökkääjä Ilmari Pitkäsen maila osui uhkaavasti Lindsteniä naamaan.

–Suoraan silmäänhän se tuli. Silmä on toipunut melkein ennalleen, mutta näkö on vieläkin vähän sumea. En tiedä, palautuuko se ihan sataprosenttisesti, Lindsten paljasti.

–Voi olla, että siihen jää joku pieni sokea piste. Normaalia elämää tai jääkiekon pelaamista se ei kuitenkaan haittaa millään tavalla.

–Ensimmäiset kaksi viikkoa piti olla täysin ilman liikuntaa, se on silmävammoissa tyypillinen varoaika, jotta silmän paine ei nouse. Heti sen kahden viikon jälkeen pääsin kuitenkin harjoittelemaan lähes täysillä. Kun pääsi treenaamaan, alkoi heti tuntua paremmalta ja näkökin koheni saman tien.

Pelikunnosta Lindstenin paluu ei siis ole enää viime aikoina kiikastanut.

–Kai vamman kanssa vaan haluttiin ottaa rauhassa. Tai jos totta puhutaan, niin en kyllä tiedä ihan varmaksi, miksen tullut aiemmin mukaan, Lindsten nauroi.

Syyskaudella Lindsten jatkoi pitkälti siitä, mihin viime kaudella jäi, ja teki mainiosti tehoja Perrinin ja Kallion laidalla. Vuodenvaihteen tienoilla tehot kuitenkin laskivat, ja Lindsten joutui piipahtamaan kolmosketjussa ja jopa kokonaan kokoonpanon ulkopuolella.

–Juuri ennen loukkaantumista oli suvantovaihe, pannaan se vaikka talvisen masennuksen piikkiin. Kaikki ei vain mennyt nappiin. Sellaisia jaksoja tulee joskus, mutta toivottavasti pääsen nyt hyvään rytmiin, jotta pudotuspeleissä ollaan liekeissä.

–Ehkä siinä oli väsymystäkin mukana. Hyvä pelaaja selvittää tällaiset jaksot ja tulee takaisin entistä parempana, Lindsten painottaa.

Turkuhallin ovi kävi sillä aikaa, kun Lindsten toipui vammastaan. Ensin TPS pönkitti hyökkäystään Zach Budishilla, viime viikolla pukukoppiin ruuvattiin Oula Palveen nimikyltti. Turkulaisten ryhmässä riittää nyt niin tasoa kuin leveyttä, ja ryhmä on ilmiselvästi kasattu Kanada-maljan kangastus silmissä. Sairastuvalla odottelee vielä Ilari Filppula, jonka paluu pelikuntoon on lähellä. Lindsten tiedostaa, että oma pelipaikka on puntarissa joka päivä, mutta Salo HT:n kasvatti kertoo nauttivansa tilanteesta.

–Joka pelissä pitää näyttää parhaansa. Meillä on neljä tosi hyvää kentällistä. Jos itsellä ei satu olemaan hyvä päivä, niin meillä on laittaa muita pelaajia kentälle.

–Jos pelaan huonosti, olen täysin valmis istumaan penkillä. Se on pelkästään reilu ja hieno tilanne. Jos peli ei kulje, suostun kyllä mukisematta siihen, että puren itse tuppea, Lindsten julistaa.

Perjantai-iltana punnitaan paitsi yksittäisten pelaajien ohella koko TPS-joukkueen kevätvirettä lähes ankarimmilla mahdollisilla kriteereillä, kun Seura matkustaa Jyväskylään. TPS ja JYP ovat suorassa kilpailussa runkosarjan kakkospaikasta. JYP hävisi tiistaina, joten voitto Hippokselta voisi tietää TPS:lle jo ratkaisevaa etumatkaa. Siinä sivussa mustavalkoisilla on mahdollisuus näyttää hauista pudotuspelejä ajatellen.

–Siinä matsissa tulee varmasti olemaan jo pleijarihenkeä. Se on loistava pudotuspelikenraali meille, Lindsten ennakoi.