Liitto yrittää tukkia nuorisotähtien joukkopaon ulkomaille


Jääkiekkoliitto ja SM-liiga ovat muodostaneet työryhmän, jonka tavoitteena on turvata suomalaisen huippukiekkoilun edellytykset ja pelaajakehitys. Yhtenä tarkastelukulmana on Suomi-kiekon sarjasysteemi Liigasta Mestikseen ja A-nuorista nuorempiin ikäluokkiin asti.  

Selväksi kävi, että Jääkiekkoliitolla on iso huoli nuorten maajoukkuepelaajien joukkopaosta ulkomaille. Pohjois-Amerikan junioriliigojen lisäksi myös Ruotsi ja Keski-Euroopan kehityskeskukset vetävät junioreita puoleensa.

– Tarkoitus tässä kaikessa on se, miten varmistamme sen, että suomalainen jääkiekkoilija on kilpailukykyinen maailman muihin huippuihin verrattaessa ja että hänellä on kilpailukykyiset olosuhteet kehittyä maailman huipulle täällä kotimaassa ainakin niin, että hän kasvaa Suomessa ja lähtee vasta sitten mittaamaan tasoaan ja kykyjään maailmalle, Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama korosti.

– Olemme ihan avoimesti listanneet pöytään kaikki mahdolliset sarjajärjestelmäratkaisut. Tarkoitus on varmistaa suomalasen huippukiekon menestyksen edellytykset myös tulevaisuudessa, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoi Jääkiekkoliiton tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Nummela otti kantaa myös siihen, pitäisikö Liigan olla suljettu vai avoin.

– Olen avoimen sarjajärjestelmän kannalla, kunhan avaamisen jälkeen meillä ei ole taloudellisesti polvillaan olevia tai jopa konkurssiin menneitä huippukiekon suomalaisseuroja, Nummela.

SM-liigan puolelta yhteisen pöydän ääressä istuvat Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi, HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ja Tapparan pitkäaikainen toimitusjohtaja Mikko Leinonen.

Liitoen eilisessä tiedotustilaisuudessa perattiin jääkiekkoilijan pelaajan polkua sekä seura- että maajoukkuepelaajan erilaisen polun osalta ja julkistettiin kuusi jääkiekkolehtoria. Heistä pisin kokemus on Lukko-lähtöisellä Kalle Sahlstedtilla, joka on toiminut kiekkolehtorina Turussa jo kuusi vuotta.

Ydinasia on yhdistää urheilu ja koulunkäynti.

– Toisen asteen tutkinto on vähimmäistavoite, Sahlstedt linjasi.

Vuodet Varsinais-Suomessa ovat osoittaneet, että jääkiekkolehtorin työpanokselle on kiistaton tarve. 

– Kysyntä on kova. Pitää muistaa, että seuravalmentajat ovat keskimäärin pari vuotta toimissaan, Turun tapauksessa minä aloitan seiskaluokkalaisten kanssa ja voin olla pelaajien kanssa yhteistyössä jopa 10–15 vuotta. Edustan siis pysyvyyttä, elän nuorten pelaajien kanssa heidän arjessaan sekä koulu– että jääkiekkoasioissa, Sahlstedt kertoi.

Seuran, kodin ja urheilijan muodostaman kolmion lisäksi opiskelulla on iso rooli nyt esitellyssä toimintamallissa.

Leijona-lounaalla paikalla ovat A-maajoukkueen päävalmentajan Lauri Marjamäen ja GM:n Jere Lehtisen lisäksi muiden maajoukkueiden päävalmentajat Pasi Mustonen (NMJ), Jari Risku (N18), Mika Marttila (U16), Juuso Nieminen (U18), Jukka Rautakorpi (U20). Lisäksi tilaisuudessa äänessä olivat Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Urama ja urheiluakatemia toimintamallia esitelleitä asiantuntijoita jääkiekkolehtori Kalle Sahlstedtista urheiluakataemiaohjelan valmennuspäällikköön Antti Paanaseen.

Edit: Kiekkoareena seuraa Jääkiekkoliiton tiedotustilaisuutta suorana ja päivittää valintoja tilaisuuden edetessä.