Liiga-valmentajat 2017: vanhat ketut, untuvikot ja nouseva leijona – Kapasen CV:ssä 3 riviä, Dufvalla 44

Tero Lehterällä on kokemusta myös televisiohommista. Siitä on taatusti etua, sillä julkisuuden hallinta on iso osa valmentajan toimenkuvaa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Tero Lehterällä on poikkeuksellisen laaja pelaajakokemus: viisi Liiga-seuraa Suomessa ja seitsemän eri maata.

Valmentajana Lehterä on kuitenkin kokematon. Hänen ansioluettelossaan on ainoastaan kuusi riviä kuten Eliteprospects.com:in listaus osoittaa.

Sami Kapasen kokemus jääkiekosta on kenties Lehterääkin syvempi, mutta hänen valmentajatehtäviensä rivimäärä on vieläkin alhaisempi: kolme. Risto Dufvan CV:ssä niitä rivejä on 44.

Konkarit ja ensikertalaiset

Tämän kauden Liiga-valmentajissa on selvä jako konkareihin ja ensikertalaisiin. Ja on siellä muutama siltä väliltäkin.

Virkaiällä mitattuna Jukka Rautakorpi, Risto Dufva ja Pekka Virta edustavat valmentajien ehdotonta valtiomiestasoa. Kauaksi heistä eivät jää Ari Pekka Selin ja Petri Matikainen. Jyrki Aholla on paljon kokemusta Liigasta pää- tai apuvalmentajana, mutta muu valmentajakokemus on ohkaisempi kuin edellä mainituilla.

Sen sijaan Sami Kapanen, Mikko Manner, Tero Lehterä ja Kalle Kaskinen vasta aloittavat päävalmentajauransa ylimmällä sarjatasolla. Siinä ei sinänsä ole mitään outoa: ensimmäisen kauden valmentaja on toimialan kiveen hakattu moodi, kiekkoilevan maailman yleisin ilmestys, universaali lainalaisuus. Liigassa on ollut vuodesta 1975 lähtien 173 päävalmentajaa, ja heistä peräti 44 prosenttia on valmentanut vain yhtenä kautena.

Jos on ensimmäisen kauden valmentajia, niin on niitä ensimmäisen kauden pelaajiakin. Vuosina 1975-2016 Liigassa on esiintynyt hieman vajaa 4000 pelaajaa, joista 39 prosenttia on pelannut vain yhdellä kaudella. Vähintään kahdella kaudella on pelannut 14 prosenttia pelaajista.

Ensimmäisen vuoden valmentajien ja pelaajien suuren määrän selittävät suurelta osin kaksi asiaa. Monet saavat urallaan vain yhden näyttöpaikan. Toisaalta merkintä Liiga- rekistereihin saattaa tulla potkuista tai loukkaantumisista johtuvasta väliaikaisesta tuurauksesta.

Konkareiden ja ensikertalaisten väliin sijoittuvat Karri Kivi, Tomek Valtonen, Marko Virtanen ja Tuomas Tuokkola. Antti Pennaselle alkava kausi on toinen.

Silmiinpistävää on se, että yhdenkään joukkueen keulassa ei tänäkään vuonna ole ulkomaalaisvalmentajaa. Mikään uutinenhan se ei toki ole – alkava kausi on jo yhdeksäs peräkkäin ilman ulkomaan elävää.

Todennäköisesti valmentajakunta ja jääkiekkoilun johto pitävät sitä osoituksena suomalaisesta osaamisesta, avainlipun ja selkään taputtelun arvoisena suorituksena. Ehkä jollain tavalla niinkin, mutta kotikutoisuus on aina merkki jostain, joko rajojen sulkemisesta Pohjois-Korean tavoin tai sarjan alhaisesta kiinnostavuudesta.

Voidaan myös aiheellisesti kysyä, olisiko keskustelu pelitavallisesta kriisistä herännyt jo aiemmin, mikäli valmentajakunnassa olisi ollut mukana vivahteikkaampaa näkemystä ja etnisempää kirjoa?

Valmentajien keski-ikä noussut 50 prosentilla

Rakenteellisista ikuisuuskysymyksistä voidaan nostaa esiin myös toinen, valmentajien ikä. Valmentajien keski-ikä kaudella 2017-18 on 46 vuotta. Onko se paljon vai vähän?

Ihmisen parasta ikää voidaan mitata ja katsoa eri kulmista. 46-vuotias on keski-ikäinen, ei nuori vaan ei vielä ihan vanhakaan.

Itse asiassa tuo 46 vuotta voi teoreettisesti olla aika lähellä ihanteellista ikää hommaan, joka vaatii paljon sekä henkistä että fyysistä kapasiteettia. Liiga-valmentajan pesti ei ole mikään helppo kakku vaan perin stressaava homma, jossa aivot ja kroppa joutuvat koville.

Tämän kauden Liiga-valmentajista vanhimpia ovat vuonna 1963 syntyneet Jukka Rautakorpi, Ari-Pekka Selin ja Risto Dufva. Nuorimman titteli menee Tomek Valtoselle (s. 1980).

Yli 60-vuotiaat loistavat poissaolollaan myös kaudella 2017-18. Koko Liiga-historian aikana yli 60-vuotiaina (tai kyseisenä vuotena 60 täyttäneet) ovat suomalaisista valmentaneet vain Pekka Rautakallio, Alpo Suhonen, Kaj Matalamäki ja Hannu Aravirta.

Onko valmentaminen tosiaan niin kovaa homma, että yli kuuskymppinen ei siihen pysty? Vai onko vika palkkaajien asenteessa?

Liigaa ei voida kuitenkaan syyttää suoranaisesta ikärasismista, sillä valmentajien keski-ikä on tasaisesti noussut koko Liiga-historian ajan (ks. seuraava kuvio). Kasvuprosentti on kova: päävalmentajien keski-ikä on nyt 50 prosenttia korkeampi kuin Liigan aloitusvuonna 1975.

Päävalmentajien keski-ikä vuosina 1975-2017. Tilastolähde: Eliteprospects.com.

Kaudella 1975-1976 valmentajien keski-ikä oli 30,8 vuotta. Ensimmäisenä Liiga-kautena nuorimman ja vanhimman ikäero oli 8 vuotta, tällä kaudella 17 vuotta.

Tosin 2010-luvulla keski-iän kasvu on pysähtynyt. Tällä trendillä yli viidenkympin keskiarvoa ei ihan heti saavuteta.

Joka tapauksessa ikäkehitys kertoo ainakin yhdestä asiasta: Liigan vaatimus- ja valmennustaso on noussut. Kolmekymppinen ei ole tehtävään enää riittävän meritoitunut.

Liiga-valmentajien valmennustaustat ja muut erikoisuudet

Jyrki Aho (Ässät): 7. kausi päävalmentajana Liigassa, 2. kausi Ässissä. Valmentanut myös JYPiä ja Bluesia. Aholla on nykyisistä valmentajista viidenneksi eniten kokemusta pää- tai apuvalmentamisesta Liigassa.

Erikoista: Aho aloitti JYPissä kaudella 2007-08 Risto Dufvan apuvalmentajana. Syksyllä 2011, kahden Liiga-ottelun jälkeen, Dufva ja JYP ilmoittivat purkaneensa kevääseen 2014 asti ulottuneen sopimuksen yhteisymmärryksessä. Aho nousi Dufvan tilalle ja ohjasi ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan JYPin Suomen mestariksi keväällä 2012.

Risto Dufva (Jukurit): 11. kausi päävalmentajana Liigassa, 2. kausi Jukureissa. Jukureiden lisäksi Dufva on valmentanut JYPiä, Tapparaa ja Lukkoa. 11 Liiga-kautta on yhdessä Pekka Virran kanssa kaikkien aikojen kuudenneksi kovin lukema. Lisäksi Dufvalla on Alpo Suhosen ja Jukka Holtarin jälkeen kolmanneksi eniten jääkiekkoon liittyviä pestejä (44), kun kaikki tehtävät ja ulkomaat otetaan huomioon.

Erikoista: Dufva on ainoa päävalmentaja, joka on valmentanut kahta eri Liiga-joukkuetta vähintään neljänä kautena. Se on kova saavutus näinä aikoina: kertoo Dufvan pitkäjänteisyydestä, suunnitelmallisuudesta ja myös onnistumisista.

Sami Kapanen (KalPa): 1. kausi päävalmentajana. Kapasella on nykyisistä päävalmentajista vähiten valmentajakokemusta. Hän on toiminut vain yhden kauden KalPan A-junioreiden päävalmentajana ja viime kauden KalPan apuvalmentajana.

Erikoista: Jos valmentajakokemusta on vähän, niin muunlaista kiekkokokemusta ja poikkeuksellisuutta Kapaselta löytyy kosolti, varsinaisesta pelaajaurasta puhumattakaan. Hän on ainoa suomalainen, jonka myös isä on valmentanut Liigassa (ulkomaalaisista Vladimir Jursinov senior ja junior kuuluvat samaan kastiin). Kapanen on Timo Nummelinin ja Marko Tuulolan ohella ainut, joka on pelannut samassa Liiga-pelissä poikansa kanssa. Kapaset (Sami, Hannu, Kasperi) ovat ainoina pelanneet Liigaa kolmessa sukupolvessa. Lisäksi kaikki edellä mainitut Kapaset ovat kaikki maailmanmestareita, tosin eri sarjoissa ja rooleissa. Kapanen on myös ainoa joukkueensa omistaja, joka on toiminut päävalmentajana Liigassa. Lisäksi Kapasella on eniten kokemusta erilaisista (6) toimenkuvista yhden seuran sisällä.

Kalle Kaskinen (TPS): 1. kausi päävalmentajana. Kaskinen on ensimmäisen kauden päävalmentaja, mutta hänellä on nykyisistä päävalmentajista neljänneksi eniten kokemusta pää- tai apuvalmentajan tehtävistä eri sarjoissa.

Erikoista: Pelasi kiekkoa TPS:ssä A-junioreihin saakka ja viimeiset viisi kautta Saku Koivun ketjukaverina. Valmensi kaudella 2005-2006 FC Barcelonaa. Kaskinen ei kuitenkaan ole ainoa FC Barcelonaa valmentanut suomalainen: Juhani Wahlsten oli seuran puikoissa kaudella 1972-73. Itse asiassa Wahlsten houkutteli Kaskisen Kataloniaan.

Karri Kivi (Ilves): 4. vuosi päävalmentajana Liigassa, 2. kausi Ilveksessä, Valmentanut aiemmin myös Ässiä. Toiminut nykyisistä Liiga-valmentajista kauimmin apuvalmentajana Liigassa (6).

Erikoista: Kivi valittiin vuoden 2013 positiivisimmaksi porilaiseksi. Se on helppo uskoa: Kivi kääntää asiaan kuin asiaan positiivisen kulman.

Tero Lehterä (SaiPa): 1. kausi päävalmentajana. Lehterän valmentajakokemus on poikkeuksellisen ohut: takana on vain neljä kautta päävalmentajana juniorisarjoissa ja yksi kausi apuvalmentajana Liigassa.

Erikoista: Toiseksi vähiten valmennuskokemusta nykyisistä päävalmentajista, mutta Lehterän pelaajaura on sitäkin monipuolisempi: pelannut Suomen lisäksi Ruotsissa, Pohjois-Amerikassa, Venäjällä, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Edustanut pelaajana viittä eri Liiga-seuraa.

Mikko Manner (Kärpät): 1. kausi päävalmentajana. Toiminut Liigassa aiemmin apuvalmentajana viitenä kautena. Ja kun myös muut sarjat otetaan huomioon, kokemusta valmennustehtävistä pää- tai apuvalmentajana on kertynyt 21 kaudelta. Ihan noviisi valmennushommissa Manner ei siis ole.

Erikoista: Lauri Marjamäki nosti keväällä 2017 entisen apuvalmentajansa kaikessa hiljaisuudessa A-maajoukkueen valmennusryhmään.

Petri Matikainen (Pelicans): 9. kausi päävalmentajana, 3. kausi Pelicanseissa. Valmentanut aiemmin Bluesia, HIFK:ta ja ensimmäisen kerran Pelicansia jo kaudella 2004-05. Nykyisistä päävalmentajista kuudenneksi eniten kokemusta pää- tai apuvalmentamisesta Liigassa.

Erikoista: Lähti heinäkuussa 2012 HIFK:n päävalmentajan tontilta KHL-seura Omskiin kesken sopimuskauden.

Antti Pennanen (HPK): 2. vuosi päävalmentajana HPK:ssa. Sitä ennen päävalmentajakokemusta vain junioreista ja Mestiksestä (Jukurit). Yhteensä valmennuskausia pää- tai apuvalmentajana on takana kuitenkin yhteensä jo 13.

Erikoista: Noussut hyvin lyhyessä ajassa potentiaaliseksi leijonavalmentajaksi ja median ”lellikiksi” ja jopa yhdeksi maajoukkuevalmentajaehdokkaaksi Kerhon viime kauden hyvien otteiden ja sujuvasanaisen televisioesiintymisensä ansiosta.

Jukka Rautakorpi: 14. kausi päävalmentajana, 1. Tapparassa (kaiken kaikkiaan Tapparassa 10. kausi). Vain Hannu Aravirralla ja Hannu Jortikalla on vyöllään enemmän päävalmentajavuosia Liigassa kuin Rautakorvella. Valmentanut Tapparan lisäksi Lukkoa ja HPK:ta. Kun kaikki sarjat huomioidaan, tämän kauden Liiga-valmentajista Rautakorvella on ansioluettelossaan eniten (31) erilaisia päävalmentajapestejä.

Erikoista: Rautakorpi aloittaa viidennen erillisen pestinsä samassa joukkueessa (Tapparassa), mikä on Liigan selvä ennätys (seuraavalla kolme pestiä). Yhteensä Rautakorvella on erillisiä Liiga-pestejä seitsemän, millä hän jakaa kärkipaikan yhdessä Hannu Aravirran, Hannu Jortikan, Pentti Matikaisen ja Alpo Suhosen kanssa.

Ari-Pekka Selin (HIFK): 9. vuosi päävalmentajana, 1. HIFK:ssa. Valmentanut aiemmin Ilvestä, SaiPaa, HPK:ta ja TPS:ää. Selinille on kertynyt vuosien mittaan 22 erilaista päävalmennuspestiä.

Erikoista: Kun HIFK lasketaan mukaan, valmentanut viidessä eri Liiga-seurassa, mikä on kaikkien aikojen toiseksi kovin noteeraus – ykkönen on Alpo Suhonen kuudella eri seurapestillään.

Tuomas Tuokkola (KooKoo): 6. vuosi päävalmentajana, 2. vuosi KooKoossa. Aloitti KooKoossa kesken viime kauden marraskuussa. Valmentanut aiemmin Ilvestä ja Kalpaa. Nykyisistä Liiga-valmentajista Tuokkolalla on eniten (7 kautta) valmennuskokemusta juniorisarjoista.

Erikoista: Tuokkola on saanut potkut molemmista aiemmista Liiga-seuroistaan. Nykyisistä Liiga-valmentajista kerran potkut ovat saaneet Ari-Pekka Selin, Pekka Virta ja Risto Dufva.

Tomek Valtonen (Sport): 5. kausi Liigassa, 4. Sportissa. Valmentanut aiemmin myös Jokereita.

Erikoista: Liigan nuorin päävalmentaja, vaikka valmennuskokemusta on jo useampi vuosi takana.

Pekka Virta (Lukko): 11. kausi Liigassa, 1. Lukossa. Valmentanut aiemmin Ässiä ja TPS:ää sekä kahteen otteeseen KalPaa.

Erikoista: Ainoa nykyisistä Liiga-valmentajista, joka ei ole toiminut Liigassa apuvalmentajana. Eliteprospects.com:in mukaan Virta ei ole toiminut apuvalmentajana missään, koskaan. Junioreita Virta on valmentanut viisi kautta. Virta valmensi kausilla 2006-11 Kalpaa viisi kautta peräkkäin. Häntä kauemmin samaa joukkuetta yhtäjaksoisesti Liigassa ovat valmentaneet vain Rauno Korpi, Jukka Jalonen, Kari Mäkinen ja Vladimir Jurzinov. Virta pelasi Lukossa kaudella 1991-92 12 ottelua tehoin 3+2.

Marko Virtanen (JYP): 5. peräkkäinen kausi päävalmentajana. Virtasella on pitkä kokemus JYPistä, mutta pää- tai apuvalmentamisesta kaiken kaikkiaan hänellä on nykyisistä Liiga-valmentajista vasta kymmenenneksi eniten.

Erikoista: Nykyisistä Liiga-valmentajista pisimpään saman seuran päävalmentajana. Viisi peräkkäistä kautta samassa seurassa on Liiga-historian kolmanneksi korkein noteeraus. Valmensi JYPin A-nuoret Suomen mestaruuteen 2011. Oli JYPin kapteeni kaudet 1993–1996 ja 1999–2000.

Kiekkoareena listasi myös koko Liiga-historian erikoisimpia valmentajiin liittyviä ennätyksiä.