Liigan ulkomaalaiset tusinatavaraa – tehot 68 % parhaasta kaudesta

Liigan yksi keskeisimmistä laatumittareista on ulkomaalaispelaajien tehot. Mitä parempia vieraspelaajia, sitä vetovoimaisemmasta ja kovatasoisemmasta sarjasta on kysymys.

Ulkomaalaisten taso tehopisteillä mitattuna on nyt alhaisempi kuin koskaan sitten vuoden 1996 Bosmanin jälkeisen ajan. Tällä kaudella ulkomaalaiset ovat tehneet 0,36 pistettä ottelua kohti, suomalaiset 0,31. Ero on siis varsin mitätön. Käytännössä suomalaiset ja ulkomaalaiset latovat pisteitä tasatahtiin – voidaanko edes puhua varsinaisista vahvistuksista?

Vai entäs jos vahvistukset ovatkin nykyään nimenomaan hengenluojia luojan armosta, puolustuspään tunnollisia puurtajia ja tuoreen veren kyllästämiä gooneja? Jos näin, olen pahoillani ja unohtakaa koko juttu.

Muukalaisten laatu lasku-uralla

Jotta tilannetta voidaan verrata aiempiin vuosiin, on putsattava erilaisten ottelumäärien lisäksi myös maalimäärien vaikutus, sillä Liigassa tehdään tällä hetkellä 24 % vähemmän maaleja kuin 20 vuotta sitten. Tämän vuoksi on suhteutettava ulkomaalaisten ja kaikkien pelaajien piste/ottelu-suhde vielä toisiinsa. Jos suomalaiset ja ulkomaalaiset tekisivät yhtä paljon pisteitä, kyseinen suhdeluku saisi arvon 1.

Kun tällä kaudella ulkomaalaisten ja kaikkien pelaajien tehotasoa kuvaavaa suhdeluku on 1,13, kaudella 1999-2000 se oli 1,66. Ulkomaisten tehot ovat siis 68 prosenttia jäljessä parhaasta kaudestaan. Jos naisen euro on 80 senttiä, ulkomaalaisvahvistuksen piste on 0,68. Pistepörssin Top20:ssa on tällä hetkellä vain 3 vieraspelaaja. Vähemmän vieraspassilaisia Top20:ssä oli viimeksi kaudella 1994–95.

Ulkomaalaisten taso on laskenut jo varsin pitkään, vaikka kausien välillä on satunnaisia eroja. Vieraspelaajien tehokkuus kertoo väistämättömästi liigan tasosta ja houkuttelevuudesta. Lätkässäkin toimivat markkinatalouden lainalaisuudet: pelaajat menevät pääsääntöisesti sinne, mistä saa eniten massia.

Ulkomaalaisten pelaajien pisteiden ja pelien %-osuus kaikista pisteistä ja peleistä vuosina 1975-2016. Lähde: Quanthockey.com.

Aika ennen ja jälkeen Bosmanin

Liigan ensimmäisellä kaudella 1975-76 kaukalossa bongattiin peräti kaksi ulkomaan elävää. Valeri Kuzmin oli pistepörssin 115 ja Clifford Steward pelasi yhden ottelun kiikaritehoilla. Kovin syvälle kansakunnan muistiin he eivät välttämättä ole jääneet.

Ensimmäinen ulkomaalainen pistepörssin Top20:ssä nähtiin kaudella 1980-81. Hän oli Kiekkoreippaan nikkarivahvistus Richard Grenier, joka pelasi jopa NHL:ssa ja nakutti siellä 10 pelissä 1+1.

Liigan kansainvälistyminen voidaan jakaa kolmeen ajanjaksoon: kaudet ennen vuotta 1986, 1986-1996 ja senjälkeinen aika. Kausilla 1975-86 Liigassa pelasi keskimäärin vain 5,7 ja kausilla 1986-1996 23,9 vierasmaalaista.

Ulkomaalaisten määrä alkoi lisääntyä 1980-luvun puolivälissä, mutta vasta 1996 mullisti markkinat lopullisesti: lukema pomppasi Bosmanin vaikutuksesta 57 pelaajaan. Kun Bosman-sääntö astui voimaan, EU-alueen ammattilaispelaajat saivat siirtyä vapaasti seurasta toiseen sopimuksensa päätyttyä. Bosmanin jälkeen Liigassa on pelannut keskimäärin 67,2 ulkomaalaista per kausi, korkeimmillaan määrä (101) oli NHL:n työsulun aikaan 2012-13. Bosmanin ohella ulkomaalaisten määrään ovat vaikuttaneet kysyntä ja tarjonta eri muodoissaan: ulkomaalaiskiintiöt, NHL:n sopimustilanne, herrasmiessopimukset, tryout-sopimusten määrä ja Liigan taloudellinen tilanne.

Vieraspelaajien laatua suhteessa nykytilanteeseen on tarkoituksenmukaista verrata vasta vuoden 1996 jälkeisiin tilastoihin, mutta sivuhuomiona mainittakoon, että vuonna 1992-93 pistepörssin Top20:ssä oli 7 vieraspelaajaa, joiden osuus oli 29 % kaikista ulkomaalaisista. Tuolloin ulkopuolisten laatu oli kohdillaan mutta määrät tietysti vielä kovin alhaisia.

Tehopisteillä mitattuna vieraspelaajien taso oli korkeimmillaan vuosina 1996-2007. Esimerkiksi kauden 1998-99 pistepörssin kärkipäästä löytyvät nimet aiheuttavat vieläkin kylmiä väreitä: Jan Caloun, Tomas Vlasak, Brian Rafalski, Peter Larsson, Otakar Janecky ja Aleksandr Barkov. Suurimmillaan vierasvahvistusten tehot suhteessa suomalaisiin olivat 1998-2000 – molemmilla kausilla 17 prosenttia vierasvahvistuksista ylsi pistepörssin Top20:een. Vuosina 1996-2007 ulkolaisia oli pistepörssin Top20:ssä keskimäärin 8,3, sen jälkeen vain 5,5.

Ulkomaalainen on voittanut Liigan pistepörssin 6 kertaa: Peter Larsson 1997-98, Jan Caloun 1998-99, Tomas Kucharcik 2002-03, Steven Kariya 2004-05 sekä 2006-07 ja Ryan Lasch 2011-12. Kaudella 2011-12 nähtiin melkoinen erikoisuus ja osittain satunnainenkin poikkeus suhteessa alenevaan tehotrendiin, kun ulkomaalaiset miehittivät pistepörssin koko kärkiviisikon: 1. Ryan Lasch, 2. Tomas Záborský, 3. Eric Perrin, 4. Stephen Dixon ja 5. Justin Hodgman

Ulkomaisten tason määrittely ei tietystikään oleva aivan yksiselitteistä. Pelaajien suhteelliseen tasoon ja sen tulkintaan vaikuttaa monta tekijää. Pitäisi esimerkiksi eritellä hyökkääjien ja puolustajien osuudet, sillä pelipaikka vaikuttaa merkittävästi tehopisteisiin. Toinen tekijä on suomalaisten oma taso. Kaudella 1991-92 NHL:ssä pelasi yhdeksän ja 2001-2002 jo 42 suomalaista. Tämä kehitys on antanut tilaa ja kysyntää ulkopuolisille vahvistuksille.

Määrittelyvaikeuksien lisäksi luvuissa on paljon satunnaisvaihteluja. Yksittäisistä piikeistä huolimatta keskimääräinen trendi on ollut laskusuuntainen 1990-luvun lopusta lähtien.

Ensin kanukit, sitten tsekit, ja taas kanukit

1980-luvun loppuun lähes kaikki vahvistukset tulivat Kanadasta. Kaudella 1988-89 kanukit tekivät 96 prosenttia kaikista ulkomaalaisten tehopisteistä, ja pelatuista peleistä heidän oli osuutensa 93 %.

Erityisesti vuodesta 1990 lähtien Liigaan alkoi kuitenkin valua ruotsalaisia, venäläisiä ja erityisesti tsekkejä. Kaudella 1990-91 kanadalaisten pelaajien osuus painuikin 15 prosenttiin.

Tsekkipelaajat kuvastavat hyvin Liigassa tapahtunutta dynamiikkaa. Kun itäblokki railon tavoin avautui, tsekit laajensivat Liigan tasoa merkittävästi. Ensimmäinen tsekki nähtiin Liigassa 1984-95, mutta varsinainen läpimurto nähtiin myöhemmin. Kaudella 1992-93 tsekit tekivät peräti 58 prosenttia kaikista ulkomaalaisten pisteistä. Viime kaudella lukema oli 6,7, tällä kaudella enää 1,0. Nyt KHL vie ne tsekit, jotka aiemmin olisivat olleet potentiaalisia liigalaisia.

Tällä hetkellä ulkomaalaistilastojen kärkeä pitävät jälleen kanukit. Viime kaudella kanadalaisia oli 31 % vieraspelaajista, ja he vastasivat 33 % tehoista.

Kootaan vielä prosentteina yhteen ulkomaalaisten osuudet pisteistä ja tehoista. 1990-luvun huippuvuotena ulkomaalaiset vastasivat 27,7 % pisteistä ja 19,5 % pelatuista peleistä. Tänä vuonna vastaavat luvut ovat 13,5 ja 11,9. Kauden aikana vieraspelaajien määrä saattaa vielä hieman nousta, mutta tehotilaston suunta on selvä.

Huoli ulkomaalaiskiintiön poistamisesta näyttää toistaiseksi aiheettomalta

Liiga päätti luopua ulkomaalaiskiintiöstä kaudeksi 2013-14. Seuroille annettiin vapaus palkata niin monta ulkomaalaispelaajaa kuin haluavat. Tämä herätti eri intressipiireissä suurta huolta.

Huoli ei ole käynyt toteen, ainakaan toistaiseksi. Muukalaisten määrä on ollut pikemminkin laskusuunnassa. Kaudella 2013-14 Liigassa oli 91 ulkolaista, 2014-15 78, viime vuonna 71 ja tällä kaudella 56.