Lauri Tukosen motto kuuluu: "Lyödään täysillä kaikki likoon ja katsotaan, miten käy"

Raumalla tulee aina olemaan paikka Lauri Tukosen sydämessä. Kuva: Juha Sinisalo

Lauri Tukonen on poikkeuksellinen jääkiekkoilija. Siitä kertoo esimerkiksi, että kuudetta vuotta kasassa oleva Lukon kannattajaryhmä Raumam Boja on luovuttanut virallisesti huivinsa kunnianosoitukseksi kahdeksalle kiekkoihmiselle.

Heistä kuusi on pelaajia, kolme nykyisiä ja Tukonen yksi heistä.

Tukonen sai huivinsa keväällä 2014, kun hän lähti Lukosta kuuden vuoden rupeaman jälkeen. Tunteikkaassa tilaisuudessa pidäteltiin itkua ja kuivattiin kyyneleitä.

Tukonen oli lopulta Raumalta pois vain kaksi vuotta. Ne kuluivat Lukon paikallisvastustajaksi luettavassa Turun Palloseurassa, vaikka laitahyökkääjän piti suunnata ulkomaille.

– Tarina on yksinkertainen. Piti lähteä KHL:ään, mutta jostain käsittämättömästä syystä terveystarkastus ei mennyt läpi. Enkä halunnut sen jälkeen jäädä odottelemaan pelipaikkaa pitkälle syksyyn, Tukonen paljastaa avoimesti ja hörppää kahvia.

Kannattajat antoivat nopeasti anteeksi, jos ikinä ehtivät suuttuakaan. Tukonen otettiin Äijänsuolla lämpimästi vastaan jo TPS-paidassa.

Riemu oli suorastaan ylimmillään, kun hänen kolmivuotinen sopimuksensa Lukkoon julkaistiin toukokuussa.
Tukonen asteli tiedotustilaisuuteen, kuinka muutenkaan, RB:n huivi kaulassaan.

Huivia luovutettaessa perusteina mainittiin muun muassa hyökkääjän periksiantamattomuus ja positiivisuus.

– Mulla on yksi motto, jota yritän noudattaa: lyödään täysillä kaikki likoon ja katsotaan, miten käy. Lopputulos on mikä on, mutta sen kanssa on ainakin sitten helpompi elää, kun on kaikkensa yrittänyt, Tukonen sanoo.

– Olen huomannut, että ihmiset arvostavat sitä.

Mitä Tukonen ei ehkä ihmisistä aina pysty huomaamaan, on, että moni kehuu hänen kanssaan toimimista miellyttäväksi. Ainakaan tämän jutun kirjoittaja ei muista päivää, jolloin Tukonen ei olisi kohteliaasti tervehtinyt, hymyillyt ja ehtiessään kysynyt kuulumisiakin.

Lauri Tukonen on positiivinen ihminen. Hän on päättänyt niin.

– Positiivisuus on mulle iso arvo, Tukonen sanoo.

– Se on helvetin raskasta ja vaikeaa, kun joka päivä hymyilet, olet iloinen ja moikkailet. Se syö henkistä energiaa, mutta se myös tarttuu. Kun siitä tulee tapa toimia, niin mieti, kuinka paljon mukavampaa kaikilla on.

Kiekkoa hengittävä Rauma on paikkakunta, jossa jääkiekko otetaan vakavasti. Ja Suomi on maa, jossa ylipäätään elämä otetaan vakavasti.

– Ei ihan liian vakavasti saa elämää ottaa, vaikka nyky-yhteiskunta onkin niin raadollinen. Pitää muistaa nauttiakin välillä, Tukonen naurahtaa.

– Ei kukaan sua lahtaa eikä tarvitse harakiriä tehdä, jos yksi tiistaipeli menee huonosti. Kunhan olet kaikkesi yrittänyt.

Tukonen on päättänyt olla huonompinakin päivinä positiivinen ja hymyilevä. Kuva: Esa Urhonen

Tukosen suhde Lukkoon, Raumaan ja raumalaiseen kiekkoyhteisöön on syvempi kuin keskivertojääkiekkoilijan seuraansa ja sen kotikaupunkiin.

– Tuossa talossa me asuimme silloin. Nyt oma koti Raumalta on vielä kovasti haussa, Tukonen kertoo katsoessaan vesitornista alhaalla aukeavaa kaupunkia.

”Me” on muuttunut. Viimeksi Tukosen perheen asuessa Raumalla Laurille ja hänen vaimolleen Meri-Tuulialle piti seuraa Tikru-kissa.

Nykyään arjessa vipeltää vuoden ikäinen Alfred-poika.

"Kun heitetään tuollainen käärö käteen, niin se on siinä sitten. Siinä on oikeasti jotain taikaa, joka siirtyy myös urheiluun."

Tukosen suhteessa Lukkoonkin voi puhua eräänlaisesta rakkaudesta, mutta isäksi tulemisesta hän puhuu suorastaan koskettavasti.

– Kaikki on aina sanonut, että sitten tietää mitä on rakastaa ja että elämällä on tarkoitus, kun tulee isäksi. Täytyy sanoa, että eihän sitä ennen tiennytkään. Se vain voimistaa kaikkia tunteita ja on äärettömän iso voimavara, Tukonen kuvailee.

Isäksi tulemisen jälkeen hän on katsonut myös urheilua ja jääkiekkoa erilaisin silmin.

Urheilu on ikäänkuin asettanut elämässä oikeisiin suhteisiin.

– Kun heitetään tuollainen käärö käteen, niin se on siinä sitten. Siinä on oikeasti jotain taikaa, joka siirtyy myös urheiluun, Tukonen myöntää.

Kaksi Lauri Tukosen elämässä hyvin tärkeää asiaa yhdistyivät tänä kesänä, kun Alfred oli ensimmäistä kertaa ihmettelemässä isänsä kesäharjoittelua ”Sastamalan ranchilla”, kuten Tukonen perheen mökkitilaa itse kutsuu.

– Joskus oli unelma, että teen itselleni sellaisen paikan, jossa voi tuottaa sellaista kuuluisaa hyvää pahaa oloa. Siellä ranchilla on nyt sellainen, Tukonen kertoo.

Tukosen omakin intohimo harjoitteluun syntyi jo pienenä mökkimaisemissa. Esimerkkinä olivat tuolloin tietenkin omat vanhemmat, mutta myös Tukosen setä Mikko, joka on tunnettu televisiossa esitetystä Gladiaattorit-ohjelmasta nimellä Terminaattori.

– Muut menivät mökille makkaraa paistelemaan ja onkimaan, mutta me treenattiin aina, Tukonen muistelee nauraen.

Tukonen kehuu esimerkkeinä myös entisiä kiekkoilijoita, kuten Juha Ylöstä, Marko Tuomaista, Ladislav Kohnia ja Jan Calounia. Kaikkein vuolaimmin Tukonen kehuu kuitenkin Raumalla asuvaa fysioterapeuttia Jari Malista, jonka kautta hänelle on avautunut uusi maailma harjoittelusta.

– Kun tutustuin Jariin yhdeksän vuotta sitten, homma otti uuden stepin. Hän on superammattilainen. Hänen kauttaan ymmärsin, mitä oikeasti on yksilöurheilu maailman huipulla.

Lukkolaituri ihastelee esimerkiksi Saint Kitts and Nevisin pikajuoksijaa Kim Collinsia, joka painelee vielä 40-vuotiaana 100 metriä alle kymmenen sekunnin.

– Mihin sitä itse voikaan vielä pystyä, viime viikolla 30 vuotta täyttänyt Tukonen huokaa.

Tukonen lainaa voimanoston ME-mies Fredrik Smulteria, kun puhuu harjoittelusta elämäntapanaan.

– Se on mulle suuri intohimo ja tietynlainen henkireikä. Sitä kaipaa älyttömästi, että pääsee harjoittelemaan.

"Jos polvi menee, niin melkein mitä vain korjataan. Kun on kysymys päästä, niin ei ole varaosia."

Ja Tukosen elämässä on ollut päiviä, jolloin hän on joutunut kaipaamaan harjoittelua. Hänen loukkaantumishistoriansa on niin pitkä ja epäonninen, että hyökkääjä on saanut vastata kyllästymiseen asti kysymyksiin paluuaikatauluista.

Ja joutuu tekemään sen taas. Tukonen pelasi ensimmäisen preseasonin ottelunsa viime lauantaina Zürichissä. Haastatteluhetkellä hän odotti vielä lääkäriltä pelilupaa.

– Kuntohan on täysin sataprosenttinen, mutta tässä on nykyään tietty protokolla, jonka mukaan mennään. Niin varmistetaan, ettei tule mitään ongelmia, Tukonen avaa lyhyesti.

– Jos polvi menee, niin melkein mitä vain korjataan. Kun on kysymys päästä, niin ei ole varaosia.

Lauri Tukonen

  • Syntynyt 1.9.1986 Hyvinkäällä.
  • Seurat aikuisuralla: Ahmat (Mestis) 2002–03, Blues (Liiga) 2003–05, Manchester Monarchs (AHL) 2005–08, Los Angeles Kings (NHL) 2006–08, Ilves (Liiga) 2008–09, Lukko (Liiga) 2008–14, TPS (Liiga) 2014–16, Lukko 2016-
  • Edustanut Suomea nuorten maajoukkueissa ja voittanut kaksi alle 20-vuotiaiden MM-pronssia.
  • Pelannut Liigassa yhteensä 336 ottelua tehoin 93+104=197.