Menestys motivoi yhä paluumuuttaja Lauri Korpikoskea

Lauri Korpikoski janoaa vielä urallaan menestystä, nyt TPS-paidassa. Kuva: Jani Mesikämmen.

Jokaiselle maailmanmatkaajalle koittaa ennemmin tai myöhemmin aika palata kotiin. Lauri Korpikoski kiersi Pohjois-Amerikan kaukaloita runsaan vuosikymmenen ja yli 800 ottelun ajan. Viime kaudella TPS-kasvatti päätyi Zürichiin ja Sveitsin mestariksi, siinä sivussa alkoi kyteä ajatus kotiutumisesta.

– Jotenkin tuli sellainen tunne, kun tuli palattua Eurooppaan, että nyt oli kotiinpaluun aika. Siitä tunteesta se lähti ja toisaalta ne asiat, mitä TPS:ssä on tehty viime vuosina, herättivät kiinnostusta, organisaatio on siinä mallissa, että tänne on pelaajan helppoa tulla, Korpikoski taustoittaa tuoretta TPS-sopimustaan.

Maanantaina 31-vuotias asteli odotetusti TPS-fanien eteen tulevan kauden nimekkäimpänä hankintana. Yllätysmomenttia riitti lähinnä sen osalta, että Korpikoski laittoi nimensä peräti kuuden vuoden mittaiseen sopimukseen, ulkomaanpykälän kera toki. Pitkä sopimus kertoo paitsi sitoutumisesta, myös muista arvoista: käsillä olevan perheenlisäyksen myötä kotimainen kiekkoarki on mielekäs valinta perheelliselle pelaajalle.

– Paljon on tullut reissattua ja pelattua hieno ura. Passissa on niin paljon leimoja, että tuntuu hyvältä tulla kotiin. Ei tätä ihan kunnolla ole vielä sisäistänyt. se tulee ehkä elo-syyskuussa, kun normaalisti on pakannut matkalaukkuja ja lähtenyt maailmalle. Eikä tässä olla enää yksin liikenteessä, sekin on yksi asia, mikä vaikutti päätökseen. Kotona on kiva olla vähän enemmän siinäkin mielessä.

Korpikoski lähti Turusta AHL-jäille keväällä 2006 parikymppisenä lupauksena ja näyttäytyi kotikulmillaan kauden 2012–2013 NHL-työsulun aikana. Hän sanoo pysytelleensä kartalla TPS:n vaiheista, vaikka tarkempi seuraaminen on jäänyt vähemmälle. Itsestään selvää kotiin palaaminen ei ollut, mutta Palloseuran viime kausien voimakas ryhtiliike vuosikausien rypemisen jälkeen vakuutti lopulta Korpikosken.

– Kyllä viime kausien kehitys vaikutti, nyt toiminnassa tuntuu olevan jatkuvuutta ja asiat ovat hyvissä käsissä. Hyvään joukkueeseen on aina kiva tulla. Viime vuoden asiat eivät toisaalta auta enää syyskuussa, menestystä pitää lähteä rakentamaan uudestaan, Korpikoski toteaa.

Yhdestä asiasta neuvottelupöydässä oltiin taatusti heti samaa mieltä: kovapalkkainen profiilihyökkääjä palaa TPS-paitaan johtajaksi ja tiennäyttäjäksi. Korpikoski vakuuttaa nälkää riittävän vielä henkilökohtaisella tasollakin, mutta hän korostaa haluavansa olla ensisijaisesti osa vahvaa ryhmää.

– Henkilökohtaiset jutut eivät kauheasti paina, sen huomasi Sveitsissä, kun voitettiin mestaruus. Menestys on asia, joka ajaa eteenpäin. Henkilökohtainenkin menestys tulee oikeastaan vasta joukkueen menestymisen myötä yleensä. Huonossa jengissä on ehkä pari onnistujaa, hyvässä on yleensä 15 tai 20 jätkää pelannut hyvän kauden. Sitten me ollaan onnistuttu, jos nämä Palvet, Pajuniemet ja Kakot ovat kaupungin puheenaiheita. 

– Totta kai yksi osa rooliani on olla johtaja, mutta maailmalla olen sen oppinut, ettei hyvä joukkue ole yhden tai kahden miehen show, olen yksi osa palapeliä. Haluan, että johtajuuskin on joukkueen yhteinen juttu. Yritän olla oma itseni ja näyttää esimerkkiä jäällä, Korpikoski puntaroi.

Pitkän Pohjois-Amerikan rupeaman jälkeen viiden NHL-seuran konkari otti viime kaudella tuntumaa leveämmän kaukalon pelaamiseen Sveitsissä. NHL-sopimuksen jäätyä haaveeksi hän valitsi seurakseen Zürich Lionsin lokakuun lopussa. Kokonaisuudessaan Korpikosken kausi jäi 35 ottelun mittaiseksi. Kapean kaukalon ralliin tottunut pelimies piti kuitenkin näkemästään.

– Oli vähän tynkäkausi, päätöksen tekeminen jäi vähän turhan myöhäiseen. Mutta hyvätasoisia pelejä oli Sveitsissä, vauhdillisesti eurooppalainen pelaaminen lähentyy jo NHL:ää. Sen mitä näin keväällä Liigan pudotuspelejä, taso miellytti. Ja kyllä se kertoo kehityksestä, miten paljon täältä lähtee isompiin sarjoihin pelaajia jatkuvasti. Mielenkiinnolla odotan, miltä taso tuntuu syksyllä jäällä.