Kuukauden maalari: Nuori Janne Keränen yritti rikkoa tiiliseinän laukauksillaan

Tehokas Janne Keränen nappasi lokakuussa itselleen joukkueen kultakypärän. Kuva: Esa Urhonen

Kiekkoareena nostaa tällä kaudella kuukauden päätyttyä esille kuukauden maalarin. Kovinta viimeistelytahtia lokakuussa piti Lukon Janne Keränen, joka viimeisteli kuusi maalia ja nappasi joukkueensa kultakypärän itselleen.

Liigakaukaloissa viiletti syyskuussa kaksi muutakin kuuden osuman miestä, sillä Keräsen kanssa samaan maalimäärään ylsivät Kärppien Charles Bertrand ja Tapparan Jere Karjalainen.

Iskit syyskuussa 6 maalia ja olet nyt Liigan kuukauden maalari. Mistä noin hyvä vire on löytynyt?

– Ei mitään ihmeempiä ole tapahtunut. Hyvin olemme saaneet joukkueen kanssa peliä auki ja täytyy sanoa, että itselläni on myös pomppinut. Tietysti siihen aina taitoakin vaaditaa, että maaleja pystyy tekemään. Laukasta on harjoiteltu, joten on hyvä, että on mennyt sisäänkin.

Oletko keskittynyt laukauksen harjoittelemiseen myös kauden aikana?

– Kyllä mä pyrin aina jäämään treenien jälkeen ampumaan. Koiviston Tonin kanssa on ammuskeltu ja iha sovittukin, että jäädään ampumaan. Kun tulee paljon toistoja, tilanteet tulevat pelissä selkärangasta.

Olet pelannut samassa ketjussa Koiviston kanssa, mutta koostumukset ovat vaihtuneet. Olisiko tärkeää, että saisit koko ajan pelata hänen kanssaan?

– On sillä varmaan käytännössä merkitystä, että jos syöttelee toiselle paljon, niin tietää mihin kohtaan syöttää. Enemmän tuossa on silti ajatuksena, että saa itselle toistoja.

Valmentajanne Pekka Virta sekoittelee paljon koostumuksia. Miten itse koet sen, kun kaverit vaihtuvat vierellä?

– Varmasti siinä haetaan sitä, että löydettäisiin ne oikeat kombinaatiot. Nyt on kuitenkin vielä alkukausi. Varmasti vähitellen ne ketjut alkavat löytää pysyvämmän muodon. Se on ihan normaalia tässä ammatissa, että ne koostumukset vaihtelevat.

Juniorivuosinasi saldossasi oli aina enemmän syöttöjä kuin maaleja, ja sama suhde jatkui ensimmäisinä Lukko-kausinasikin. Vasta KalPassa aloit tehdä selkeästi enemmän maaleja kuin syöttää niitä. Mitä tapahtui?

– Ehkä olen tullut vähän itsekkäämmäksi maalintekopaikoissa. Joskus sitä tuli haettua vielä varmassakin paikassa syöttöä. Ehkä Kuopiossa muutenkin vähän enemmän profiloiduin maalintekijäksi. Täytyy sanoa, että on kiva tehdä maaleja.

Mitä ajattelit, kun toimittaja ihmetteli kauden avauspelin jälkeen, miksi maalintekijäksi muuttunut hyökkääjä saalisti vain syöttöpisteen?

– Ajattelin, että se tuli ihan vitsillä. Kyllähän sitä välillä tulee aikoja, kun niitä maaleja ei vain tule. Ja välillä kun on putki päällä, kiekot vaan pomppivatkin sisään. Se on aika mielenkiintoistakin.

Pelinlukutaito liitetään usein hyviin syöttelijöihin ja osaaviin pelin rytmittäjiin, mutta se on vain osatotuus. Miten sinä maalintekijänä hahmotat muiden pelaajien liikkeitä?

– Kyllä mä väitän, että sama pätee myös maalintekijöihin. Yhtä lailla pitää löytää se paikka, minne menet, jotta sulle voi syöttää. Maalintekijän pitää ihan samalla tavalla pystyä hahmottamaan peliä kuin syöttäjänkin.

Miten paljon mietit hommaa vastapelurisi eli maalivahdin vinkkelistä?

– Sitä voisi paljon enemmänkin miettiä. On tullut maalivahdeilta treeneissä kyseltyä, että jos ampuu johonkin, niin onko se helppo vai vaikea ottaa kiinni. Jostain syystä ne eivät yleensä paljon kerro. Onko maalivahdeilla siis jotain valtiosalaisuuksia?

Katsotko etukäteen, kuka on vastustajan maalivahti?

– Kyllä mä katson, mutta en ihan hirveästi analysoi. Saatan silti katsoa, pelaako maalivahti esimerkiksi paljon alhaalla.

Millaista maalintekovalmennusta sait juniorivuosinasi Nurmijärvellä?

– Että kun treeneissä ammutaan, pitää yrittää maalia. Ei saa vain sutaista sinne päin. Laadukkaat toistot kehittävät.

Maalarin maalikartta. Janne Keränen on onnistunut maalinteossa sekä tasakentällisin että ylivoimalla.

Harjoittelet ilmeisesti paljon laukomista omalla ajallasi?

– Tulee reenattua, ja enemmänkin silloin kun jäille pääsee. Joskus nuorempana tuli levyltäkin ammuskeltua. Ei se kuti ehkä kauhea tykki ole, mutta sen saa nopeasti lähtemään.

Onko jossain autotallinovi, jonka olet joskus moukaroinut lommoille?

– Ei, mutta ihan pienenä mulla oli tiiliseinä, jota yritin rikkoa laukauksilla. Ei mennyt rikki.

Teit kaikki lokakuun maalisi varsin läheltä maalia. Onko se tyypillistä?

– On. Sen olen oppinut, että maalin edestä niitä maaleja pystyy tekemään. Siihen ne irtokiekot yleensä tippuvat. Ne pitää pystyä nopeasti siirtämään sisään.

Milloin olet viimeksi maalannut muualla kuin kaukalossa?

– Toissakesänä Kuopiossa maalasin roskiskatoksen. Ei tule mieleen, että olisin sen jälkeen maalannut mitään. Toissakesänä.