Kausiennakko: Kunhan ei jatketa viime kevään raiteilla, Jukurit!

Eteläsavolaiset eivät tiedä, mitä odottaa Mikkelin Jukurien toiselta liigakaudelta. Vuosi sitten oli helppo ymmärtää, että harva odotti mitään. Ja mitä Kalevankankaan asiakkaat saivatkaan?

- Vielä ollaan mestaruustaistelussa mukana, survaisi ikuinen irvileuka Risto Dufva kauden 59. pelissä Raumalla.

Eihän niitä pudotuspelejä tullut, mutta pettyneitä taisi olla vaikea löytää edes Jukurien takkia kantavien joukosta. Hymy pysyi huulilla, koska syksy oli todella hyvä, pääsyliput kävivät kaupaksi ja liuku sarjataulukossa alaspäin oli liian jyrkkä vasta alkuvuoden puolella.

Ihanteellinen tilannehan pienen nousijapaikkakunnan seuralle olisi pudota pudotuspeleistä avauskaudella viimeisen ottelun jatkoajalla, kerätä kesä uutta intoa ja luovia toisella kaudella pudotuspeleihin sen viimeisen ottelun jatkoajalla voittamalla.

Jukurit sai ahdistettua avauskaudellaan liigakaukaloissa, kuten tässä Valtteri Hietanen Tapparan Sebastian Revon, ahtaalle. Kuva: Europhoto/Jukka Rautio

Ettei vain Mikkelissä odotettaisi avauskauden jäljiltä liikaa ja petyttäisi jo lokakuussa?

Muutokset Jukurien joukkueessa ovat hämmästyttävän olemattomia, mikä tietysti johtuu osoittain siitä, että onnistuneen avauskauden useimmilla pelaajilla oli kaksivuotinen sopimus.

Luukkuvahti vaihtui Mika Norjasta Juhana Ahoon.

Puolustuksessa Miika Koivisto (4+33 tehopistettä) enemmän kuin kolminkertaisti palkkansa siirtymällä Kärppiin. Marko Kauppinen (3+16) siirtyi vaihtopenkin taakse Jukurien A-nuorten valmentajaksi.

Hyökkääjistä tusinan parhaan pistemiehen joukosta poissa on vain SaiPaan vaihtanut jyväskyläläinen Topi Nättinen (10+13).

Korvaajiksi tulivat pakkiosastolle Liigaan palannut Hannu Pikkarainen, hyökkääjistöön Ilveksen sentteri Markku Flinck ja hänen rinnallaan harjoituspelit lopettanut TPS:n Julius Vähätalo.

Jos korkeintaan kuusi ottelua pelanneet lasketaan tilastoista pois, Jukurit selviytyi avauskaudestaan 25 pelaajan voimin ja kokonaisuutenakin ainoana alle 30 miehen. Vaikka lukeman taustalla olisi kuinka paljon ammattitaitoa vain, voiko samanlaista onnea loukkaantumisten kanssa olla toista kertaa?

Olematon vaihtuvuus on varmasti joukkueen vahvuus. Onko se myös heikkous, koska vastustaja voi koota vakoiluvideot suoraan viime kevään päätöskierroksilta?

Läpimurto: Mikko Kokkonen

SM-liigan nuorin kenttäpelaaja Mikko Kokkonen, 16, ehti viime kaudella kaukaloon kolme kuukautta ennen syntymäpäiväänsä, mutta ennätys hiipui viiteen pelattuun vaihtoon lokakuussa Ässiä vastaan peliajalla 2.50. Toinen liigapeli on edessä nyt, ja Mikkelissä odotetaan jo paljon kylän omalta kasvatilta. Otettavissa olisi vastuullista kiekollistakin roolia, koska rivistössä on vähän kiekon kanssa liigakaukaloissa pelaamaan tottuneita puolustajia.

Kivijalka: Sami Rajaniemi

Jukurit puolustaa erittäin kurinalaisesti viisikkona, joten selkeälle ykköstorjujalle Sami Rajaniemelle riittää pitkälti luukkunsa peittäminen. Ilman Rajaniemeä, 26, joukkue olisi kuitenkin suurissa vaikeuksissa. Kakkostorjujalle riittää töitä sen verran vähän, ettei Mika Norjan kyllästyminen rooliinsa vuosi sitten ollut ihme. Juhana Aho, 23, saapui varavaihtoehdoksi Mestiksestä SaPKon mestarijoukkueesta.

Uhkakuva: Hannu Pikkarainen

Iserlohnista Saksasta takaisin liigakaukaloihin kutsuttu kahdeksan liigakauden konkari Hannu Pikkarainen, 33, on suuren vastuun edessä. Pikkaraisen (26+76) lisäksi Jukureissa ei ole yhtäkään edes kymmenen liigamaalin tai 35 tehopisteen pakkia – siis koko uraltaan! Toki viime kaudellakin Miika Koiviston nousu maajoukkueeseen ja harppaus Kärppiin tuli monelle aivan puskista.