Kriisi nosti Uraman kaksoisroolin tikunnokkaan

Lukon 80-vuotisjuhlissa Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela syleili lämpimästi Rauli Uramaa. Vuoden viimeisenä päivänä hän siirsi Uraman sivuun alle 20-vuotiaiden maajoukkueen valmennustiimistä. Nummelan edeltäjä, Jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola, ei puolestaan olisi valinnut Uramaa alle 20-vuotiaiden valmennustiimiin. Kuva: Esa Urhonen

Varhain lauantaiaamuna, tarkalleen kello 4.01, Suomen Jääkiekkoliitto lähetti tiedotteen, joka laittoi urheilutoimituksiin vipinää aamuyön tunteina.

Nuorten Leijonien valmennus oli laitettu uusiksi. Jukka Rautakorpi apuvalmentajineen oli siirretty syrjään, ja alle 20-vuotiaiden MM-urakkaa vetämään oli nostettu Jussi Ahokas.

Rautakorpi oli valmennustiimin kasvot, mutta nopeasti huomio kääntyi asetelmassa toiseen mieheen: Lukon monivuotiseen pää- ja apuvalmentajaan, nykyiseen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajaan Rauli Uramaan.

Hänkin sai potkut kesken turnauksen, kuten myös valmennustiimiin kuuluneet Sasha Barkov ja Marko Ojanen.

Urama oli Montrealissa erikoisessa kaksoisroolissa. Koska hän on liiton huippu-urheilujohtaja, hän oli turnauksessa Rautakorven esimies.

Samalla hän oli myös Rautakorven alainen, koska hän oli tämän apuvalmentaja.
Eräs, joka asian nosti potkujen jälkeen räväkästi esiin, oli Jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola.

– Se oli hassu tilanne. Hän on kuitenkin nuorten maajoukkueiden valmentajien pomo, Kummola kommentoi sunnuntaina Kiekkoareenalle.  

"Näytöt olivat mitä olivat kahden vuoden takaa."

Hän oli jo päivää aiemmin ehtinyt kertoa Ylen haastattelussa, ettei itse olisi valinnut Uramaa valmennusryhmään.

– Näytöt olivat mitä olivat kahden vuoden takaa, Kummola sanoi.

Hän viittasi siihen, miten Uraman valmentama alle 18-vuotiaiden MM-joukkue hävisi kotikisojensa puolivälierässä Ruotsille 0–10.

– En olisi valinnut häntä myöskään siksi, että mun mielestäni ei saa sotkea puuroja ja vellejä. Mun aikanani valittiin Rautakorpi, ei muita, Kummola painottaa.

Rautakorven valinnassa aloitteelliset olivat Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen sekä Olympiakomitea, jossa Rautakorpi työskentelee palloilulajien vastuuvalmentajana.

Kummolan mukaan Olympiakomitea haki Rautakorvelle lisää hommia, Nurminen esitteli asian Kummolalle, ja Kummola totesi että ”ei kai siinä mitään”.

– Hän oli paras vaihtoehto. Aina arvostellaan sitä, että nuorten maajoukkueessa ei tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja. Karri Kivelle tehtiin 2+1-vuotinen sopimus, mutta hän lähti Venäjälle. Jukka Jaloselle tehtiin 1+1, mutta hänkään ei jäänyt, Kummola listaa.

– Aina joku joutuu palokuntahommiin. Rautakorpi oli siinä kohtaa paras kundi.

Kummola sanoo, ettei hän edes tiedä, kuka Uraman oli valinnut alle 20-vuotiaiden valmennustiimiin. Miehen jääkiekkotietämystä hän ei kuitenkaan lähde torppaamaan.

"Siinä työssä (liiton huippu-urheilujohtajana) hänestä ei ole tullut kuin positiivista palautetta."

Varsinaisen työnsä Urama on Kummolan mielestä hoitanut hyvin. Hänen huippu-urheilujohtajakaudellaan Suomi on saavuttanut kolme nuorten maailmanmestaruutta.

– Siinä työssä hänestä ei ole tullut kuin positiivista palautetta, Kummola luonnehtii.

Oikea mies kommentoimaan Uraman päätymistä Rautakorven kakkosvalmentajaksi on Jääkiekkoliiton nykyinen puheenjohtaja Harri Nummela, joka kahdestaan Matti Nurmisen kanssa päätti valmennustiimin vaihtamisesta.

– Valmentajat meillä päättää liittohallitus, kunhan toimitusjohtaja on esitellyt asian. Päävalmentajan mielipidettä kuunnellaan luonnollisesti myös, Nummela kuvailee Kiekkoareenalle.

Oliko valintaprosessin aikana puhetta siitä, että Uraman kaksoisrooli vaikuttaa kummalliselta?

– Eniten keskusteltiin siitä, onko hänellä ajankäytöllisiä ongelmia hoitaa tämä varsinainen tehtävänsä, Nummela vastaa.

– Tämähän ei ole mitenkään ainutlaatuista. Tässä on kaksi asiaa. Jos on hyvää osaamista, se halutaan käyttöön. Toisaalta halutaan välttää tällaista norsunluutorniefektiä.

Urama siirrettiin sivuun nuorten maajoukkueen valmennuksesta. Vaikuttaako se hänen asemaansa huippu-urheilujohtajana?

– Ne ovat ihan erilaiset keskustelut, mitä sen tehtävän osalta käydään. Lähtökohtaisesti kyse on erillisistä tehtävistä, Nummela sanoo.

– Painotan sitä, että tällä ratkaisulla me emme ole hakemassa syyllistä. Asiat voivat mennä pieleen ilman, että se on kenenkään vika.  

"Päätöstä ei tehty paniikissa. Se tehtiin rauhallisesti ja analysoiden."

Liitto halusi valmennusryhmää vaihtamalla minimoida käsiin lauenneen katastrofin. Suomi oli ajautunut putoamiskarsintaan, ja paikka A-sarjassa oli turvattava.

– Pidän Jukka Rautakorpea ja Rauli Uramaa erittäin ammattitaitoisina valmentajina. Tässä yhdistelmässä kokonaisuus ei lähtenyt toimimaan, Nummela harmittelee.

– Päätöstä ei tehty paniikissa. Se tehtiin rauhallisesti ja analysoiden. Ei ole ollut tavoitteena liiton kilven kiillottaminen tai median suosion kalastelu. Tiedän, että tästä päätöksestä tulee myös paljon kritiikkiä.

Nuorten MM-turnauksesta laaditaan Jääkiekkoliitolle raportti. Kuka sen tekee?

– Tästä on ollut julkisuudessa väärää tietoa. Sitä ei olisi missään tilanteessa laatinut Rauli Urama. Meillä on kaikissa maajoukkueissa sama käytäntö, eli sen raportin laatii päävalmentaja. Naisten maajoukkueessa se on Pasi Mustonen, miesten A-maajoukkueessa Lauri Marjamäki, Nummela oikaisee.

Raportti on joka tapauksessa varmasti mielenkiintoista luettavaa. Päävalmentajan vaihtaminen kesken MM-turnauksen on suomalaisessa palloiluhistoriassa lähes ainutkertaista.