Kiirastulen läpi takaisin huipulle

Masi Marjamäki voi taas nauttia jääkiekosta. Kuva: Jussi Partanen

Lokakuussa vuonna 2012 Masi Marjamäki sai kuulla ikäviä uutisia. Tampereen Ilveksessä pelannut hyökkääjä oli käynyt magneettikuvauksissa, ja tulokset kertoivat, että edessä olisi pakollinen leikkaus. Mikään ei vielä tässä vaiheessa valmistanut Marjamäkeä siihen, millainen helvetti hänellä olisi edessään seuraavan kahden vuoden aikana.

Ensimmäisen leikkauksen yhteydessä ei puhuttu sanallakaan siitä, että kyseessä olisi loppukauden kestävä vamma. Pian kuitenkin selvisi, että kausi jää Marjamäen kohdalla vain yhdeksän ottelun mittaiseksi. Tuossa vaiheessa hänen oli vaikea ajatella, että tilanne voisi mennä enää huonommaksi, mutta kohtalo päätti toisin.

- Siinä tuli monenlaisia mutkia matkaan, ja hoidollisesti otettiin useampaan kertaan takapakkia. Henkisesti tuo aika oli tietysti äärimmäisen raskasta, ja välillä kävin ajatuksieni kanssa tosi syvällä. Onneksi perhe ja lähimmät ystävät antoivat minulle tarvittavaa tukea, minkä avulla jaksoin eteenpäin, Marjamäki muistelee.

Kauden 2013-2014 alkaessa Marjamäki ei ollut vieläkään pelikunnossa. Pahimmat mahdolliset uhkakuvat alkoivat myös tuntua päivä päivältä realistisimmilta vaihtoehdoilta. Oli täysin mahdollista, ettei Marjamäki pelaisi enää koskaan jääkiekkoa. Maaliskuussa vuonna 2014 edessä oli jälleen leikkaus, mutta tällä kertaa panokset olivat valtavat.

- Kivut olivat jokapäiväisiä ja haittasivat elämistäni monella tavalla. Leikkaus oli minulle viimeinen mahdollinen oljenkorsi tavalliseen elämään. Mikäli se ei olisi onnistunut, en olisi pystynyt enää koskaan pelaamaan jääkiekkoa, ja loppuelämä olisi pitänyt kestää kovia kipuja, Marjamäki paljastaa.

"Leikkaus oli minulle viimeinen mahdollinen oljenkorsi tavalliseen elämään. Mikäli se ei olisi onnistunut, en olisi pystynyt enää koskaan pelaamaan jääkiekkoa, ja loppuelämä olisi pitänyt kestää kovia kipuja."

Leikkaus onnistui erinomaisesti. Pahimmat kivut olivat vihdoin poissa, ja Marjamäki pääsi jälleen keskittymään ammattiinsa kunnolla. Tampereen Tappara tarjosi hänelle sopimusta, mihin Marjamäki myös tarttui. Paluu tositoimiin noin kahden vuoden tauon jälkeen ei ollut missään nimessä helppo.

- Huomasin olevani aika paljon jäljessä muita pelaajia. Asian hyväksyminen oli silti hemmetin vaikeaa, mutta ei tosiasiaa päässyt pakoonkaan. Peli tuntui nopeammalta kuin koskaan, eikä vauhdissa tahtonut pysyä mukana. Kuntoutusvaihe oli edelleen käynnissä, eikä aika ollut helppoa.

Kausi Tapparan kanssa päättyi yhden maalin päähän mestaruudesta. Marjamäki ei kuulunut joukkueensa eniten pelaaviin hyökkääjiin, mutta pudotuspeleissä hän oli yksi Tapparan näkyvimmistä hahmoista.

- Kausi oli minulle nousujohteinen. Koko ajan pelaaminen tuntui paremmalta ja paremmalta. Päästiin joukkueena tosi lähelle suurinta palkintoa, mutta sitä ei aivan saavutettu. Kaikesta huolimatta kaudesta jäi hyvä maku, Marjamäki toteaa.

Täksi kaudeksi Marjamäki palasi takaisin kasvattajaseuraansa Porin Ässiin. Harjoituspeleissä tapahtunut loukkaantuminen hidasti tahtia hieman, mutta polvivammasta toivuttuaan pelaajan vauhti on ollut hurjaa. Voimahyökkääjä on aiheuttanut puolustajille harmaita hiuksia melkeinpä jokaisessa ottelussa, ja pisteitä on kertynyt jo nyt enemmän kuin koko viime kauden runkosarjassa. Yhdeksässä kamppailussa Marjamäki on kirjauttanut 4+4 pistettä.

- Roolini on nyt suurempi kuin se oli Tapparassa, ja tulosta täytyy tietysti tulla enemmän. En silti halua mitata onnistumistani pelkillä tehopisteillä, vaan monet muutkin asiat ovat tärkeitä. On ollut upeaa päästä pitkästä aikaa pelaamaan Ässien paidassa täyden seisomakatsomon edessä. Sitä tunnetta on vaikea voittaa, Marjamäki hymyilee.

"On ollut upeaa päästä pitkästä aikaa pelaamaan Ässien paidassa täyden seisomakatsomon edessä. Sitä tunnetta on vaikea voittaa."

Usein ihminen osaa arvostaa asioita aidosti vasta silloin, kun niiden menettämisen mahdollisuus on todellisuutta. Kaikki värit ovat kirkkaampia, kun on ensin pusertanut kiirastulen läpi. Juuri näin on käynyt Marjamäellekin. Nyt hän elää uransa parasta aikaa jääkiekkoilijana.

- Tulen hallille joka päivä hymyillen. Tämä on meille pelaajille etuoikeutettu ammatti, ja osaan nauttia siitä ihan uudella tavalla. Tietysti tappiot edelleen harmittavat, mutta niiden jälkeenkin muistan, että seuraavana päivänä on mahdollisuus korjata asia. Olen yrittänyt painottaa nuoremmille pelaajille sitä, kuinka ainutlaatuista pelaajan arki on. Itse nautin tällä hetkellä jokaisesta hetkestä terveenä jääkiekkoilijana, Marjamäki päätti.