Kiekot tarttuivat paremmin kuin kalat - Ylönen kotiutui monta kokemusta rikkaampana ja sopimus takataskussaan

Sebastian Ylönen palasi Lukon kalakisa sta käytännössä tyhjin käsin. Hän ei kuitenkaan poistu Raumalta ilman saalista, vaan mies pääsee viettämään kesää Ranskaan Lukon sopimusmaalivahtina. Kuva: Juha Sinisalo

Tuskin tiesi Sebastian Ylönen, mitä kaikkea hänellä on edessään, kun kokosi pikaisella aikataululla varusteita kaksi viikkoa sitten.

Hän matkusti Raumalle antamaan näyttöjä siitä, millainen maalivahti hän on. Lukko antoi viikon try-out-mahdollisuuden, jonka Ylönen totisesti halusi käyttää hyväkseen.

Jäätuntuma oli tiessään, kun ranskalaismaalivahti asettui ensimmäistä kertaa torjumaan laukauksia Lukon harjoituksiin.

Kiekot kuitenkin pysähtyivät riittävän vakuuttavasti. Kun jäätreenijakso oli ohi, Ylönen sai lupaavan viestin. Miehelle ilmoitettiin, että hän saisi jäädä maisemiin myös toiseksi viikoksi.

– Se oli todella mukavaa, Ylönen muistelee.

Toinen viikko oli kaikkea muuta kuin jääkiekkoa. Lukko lähti ryhmäytymisleirille Huittisiin, ja juuri ennen starttia Ylönen sai tiedon, jota hän oli jo uskaltanut toivoakin.

Näytöt riittivät. Hänelle tehtäisiin sopimus.

– Olin onnellinen. Stressitasot suorastaan romahtivat, hän kuvailee.

– Ilman tätä sopimusta tilanteeni olisi ollut vaikea. Olemme jo puolivälissä kesäkuuta, enkä ollut mukana MM-kisoissa. Halusin saada jo sopimuksen.

Kaiken lisäksi Ylönen ei halunnut mitä tahansa paikkaa. Hän halusi Suomeen, isänsä Petri Ylösen kotimaahan, jossa hänelle olisi tarjolla laadukasta maalivahtivalmennusta.

– Vanhempani olivat myös todella iloisia tästä, maalivahti painottaa.

Varsinaisesti hän allekirjoitti yksivuotisen sopimuksen torstaina, kun joukkue oli palannut Huittisista. Tiedon saaminen ennen ryhmäytymisleiriä oli kuitenkin oleellisinta, sillä näin Ylönen saattoi osallistua kaikkeen varmana siitä, että ympärillä todellakin on hänen ensi kauden joukkueensa.

– Jätkät kertoivat leirin idean etukäteen, mutta en silti oikein tiennyt, mitä odottaa. Se oli helkkarinmoinen yllätys, mutta positiivinen sellainen, Ylönen luonnehtii.

– Uusi paikka, ei puhelimia... Kaikkien piti keskittyä toisiinsa ja puhua toistensa kanssa. Kaikki olivat minulle mukavia, ja kokemus oli hyvä.

Siitäkin huolimatta, että Ylönen koki leirillä myös ensimmäistä kertaa, miltä tuntuu nukkua armeijan puolijoukkueteltassa.

Aivan huuli pyöreänä hän ei touhujen keskellä ollut, vaan ryhmäytymisleirit ovat tuttuja myös Ranskasta.

Ylönen muistaa hyvin Bordeaux’n-ajoiltaan, miten joukkue tutustui palomiesten toimintaan ja pelasi rannalla erilaisia pelejä, jotka eivät liittyneet mitenkään jääkiekkoon.

– Luulen, että kaikissa maissa tehdään jotain tällaista, Ylönen sanoo.

Sebastian Ylönen palaa Raumalle jo viikkoa ennen omatoimisen jakson päättymistä. Kuva: Juha Sinisalo

Viikon kruunasi – tai ainakin päätti – Lukon perinteinen kalakisa, jossa maalivahtikolmikko Kaapo Kähkönen–Sebastian Ylönen–Lassi Lehtinen muodosti myös yhden venekunnan.

Saalis ei ollut kaksinen, sillä veneeseen nousi vain yksi kala.

– Ranskalainen veti jonkun lahnan ylös, Kähkönen kommentoi.

Ylönen täsmentää, että hän kyllä kelasi kalan ylös, mutta se ei tarttunut hänen heittämäänsä uistimeen. Koko kalastuskokemus oli hänelle uusi.

– Minulla, Kaapolla ja Lassilla oli hauskaa. Sää oli kaunis. Valitettavasti saimme vain sen yhden kalan, Ylönen sanailee.

Kalakisan isoimman vonkaleen naarasi ylös Janne Keränen.

– Ekan kerran sain kalakisassa kalaa, KalPasta Lukkoon palannut hyökkääjä huomautti.

Kalakisan jälkeen Lukon joukkue karkasi muutamaksi viikoksi omille teilleen. Ylönen palaa Suomeen heinäkuun lopulla, viikkoa ennen kuin joukkueen omatoiminen jakso varsinaisesti päättyy.

– Pian sen jälkeen onkin edessä kuuluisa Pitsiturnaus, hän hymyilee.

– Nyt on työn aika. Sain mahdollisuuden, joten nyt on minun vuoroni antaa valmentajille ja seurajohdolle vastalahja.