Kausiennakko: HIFK:ssa paine tulee keskustan menetysten korvaajille

Jarkko Malinen kuuluu niihin, joilta odotetaan keskellä onnistumisia. Kuva Europhoto/Jukka Rautio.

Aika rajusti muuttunut HIFK on yksi kauden kysymysmerkeistä. Hyökkäyspää ja valmennusjohto päävalmentajaa ovat muuttuneet paljon. Kysymys ensin on se, miten uusittu pelijärjestelmä lähtee toimimaan, ja sen jälkeen maalinteosta.

Päävalmentaja Ari-Pekka Selin suosii nopeaa ja modernia jääkiekkoilua, ja tämä sopii hyvin HIFK:hon. Pelitapa ei oleellisesti muutu sitten Antti Törmäsen aikojen, mutta sen toteutus on erilainen. Nyt nopeus ja hyökkäävyys ovat selkeitä elementtejä peruspelissä, kun ”Stögen” aikana kentällisillä oli suuret vapaudet luoda etenkin hyökkäyspeliään. Kun mallit ovat kohtalaisen lähellä toisiaan, niin suuria ongelmia tässä ei pitäisi syntyä.

Maalinteossa niitä voi tulla. Juhamatti Aaltosen lähtö oli vain vahvistus, sillä hän oli kompastus tuossa Törmäsen mallissa. Mutta Roope Hintzin ja Corey Elkinsin menetykset keskeltä olivat vakavia takaiskuja. Ne luovat suuren paineen hankinnoille kuten Patrik Carlsson, Juhani Tyrväinen ja jo viime kauden lopussa tulleelle Jarkko Maliselle, jonka korkeaa palkkaa on jo ehditty ihmetellä. Suurin kysymys on se, luovatko keskushyökkääjät riittävästi tilaisuuksia laitahyökkääjille maalintekoon.

Ladoillakin muutoksia oli, mutta ne korvattiin hyvin. Kokeneiden laitureiden ohella on myös nuoria läpimurtonsa kynnyksellä olevia. Joukossa on myös seuran imagon mukaisesti voimahyökkääjiä. Jos nämä pelaavat oikea-aikaisesti, niin tuttuja taklauksia nähdään. Eikä HIFK:lta puutu pelaajia, jotka eivät väistä ketään.

Puolustuksessa ei kärsitty oikeastaan yhtään menetystä. Etenkin kiekollista pelaamista on paljon. Pieni kysymysmerkki on voimaväännöt oman maalin edessä, mutta tilanteen pitäisi olla hallinnassa. Miro Heiskanen nousi viime kaudella jopa ykköspuolustajaksi, mutta hänen tulevaisuutensa on NHL:ssä. Yksi lisäkausi Liigassa olisi valtava bonus HIFK:lle.

Maalista menetettiin loukkaantunut Kevin Lankinen joulukuuhun asti, mutta korvaaja Atte Engren on samaa luokkaa. Ruudun ei pitäisi olla ongelma.

Viime kaudella HIFK kärsi aivan valtavasti loukkaantumisista, mutta tuskin toista samanlaista sumaan voi tulla.

HIFK:n pitäisi olla neljän kärkijoukkueen ryhmässä, mutta isot muutokset tuovat aina myös ison kysymysmerkin.

Kivijalka: Joonas Rask

Rask aloittaa jo neljännen kautensa HIFK:ssa ja kuuluu muutenkin joukkueen kokeneeseen kaartiin. Rask ei koskaan jätä yhtään tilannetta kesken. Hän on siinä oiva esimerkki koko joukkueelle. Tehoja löytyi viime kaudella etenkin lopussa loistavasti. Rask oli ollut paljon parempi valinta viime kevään MM-joukkueeseen kuin Juhamatti Aaltonen.

Läpimurto: Juha Jääskä

HIFK:lla on oikeastaan paljon omia kasvatteja, mutta läpimurto kahteen parhaaseen ketjuun on Nordenskiöldinkadun hallissa ollut vaikeaa. Nyt Juha Jääskällä on siihen oiva mahdollisuus.

Uhkakuva Joe Finley

Finley nousi viime kaudella suureksi yleisön suosikiksi. Suuri kokoinen amerikkalaispuolustaja pelasikin ajoittain erinomaisesti, mutta isojen jäähyjen määrä olisi saatava paremmin kontrolliin. Hänen taklauksensa ovat puhtaita, vaikka joskus jälki on rumaa, mutta huono hermokontrolli aiheuttaa joskus aivan turhia alivoimatilanteita.