Kausiennakko: Ässät ei suuria yllätyksiä tarjoile - vai tarjoileeko sittenkin?

Ässät kaipaa pisteitä varsinkin kotipeleistään, missä yleisö on joukkueen takana. Seisomakausikortit (1500) myytiin loppuun. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Lähtökohtaisesti Ässien kauden ennakoiminen on monelta osin helppoa.

Valmentaja Jyrki Ahon alaisuudessa teemat ovat harvinaisen selvät. Joukkue taistelee koko viisikon voimin, pelaaminen lähtee puolustamisesta, ja maalinteko on läpi kauden se suuri ongelmakohta. Viime kaudella tilanne oli juuri tämä, eikä mikään viittaa suuriin muutoksiin.

Harjoitusväännöissä Ässät ei tehnyt tai päästänyt kertaakaan edes neljää maalia pelissä. Tilasto kuvastaa erinomaisesti joukkueen tilannetta. Johtoasemaa puolustetaan tiiviisti, ja tappiotilanteissakin roikutaan sitkeästi mukana pistetaistelussa. Lukemia ei päästetä repsahtamaan ainakaan usein. Suoraviivaisuus on hyökkäyspelaamisessa tärkeää. Ässät ei toistuviin jättösyöttöihin usko, vaan päämääränänä on luistella vastustajan maalille nopeasti ja aggressiivisesti.

Heikommissa peleissä maalivahti Andreas Bernard antaa joukkueelle mahdollisuuden voittaa. Harjoituspeleissä Henri Kiviahokin osoitti potentiaalia, mutta ykköstorjujan vastuu on vahvasti Bernardin hallussa.

Puolustuksessa riittää kilpailua. Kokoonpanossa on yhdeksän puolustajaa, joista kaikki ovat pelanneet aiemmilla kausilla Liigassa. Periaatteessa monella pelaajalla on kykyä nostaa tasoaan huomattavastikin aiemmasta, mutta takuuvarma nimi puolustuksesta puuttuu. Ben Blood tuo todennäköisesti jossain vaiheessa ylimääräistä väriä pitkään runkosarjaan.

Hyökkäyksessä Ässissä riittää duunareita, mutta takuuvarma maalitykki loistaa poissaolollaan. Paljon lasketaan uuden vahvistuksen Antoine Laganièren niskaan. Häneltä toivotaan tulosta, mutta peliäkään hän ei ole aiemmin Euroopassa pelannut. Toiveet hänen tehoistaan ovat siis toistaiseksi juuri niitä, toiveita. Simon Suoranta, Ville Korhonen, Sami Lähteenmäki ja Philip McRae ovat kärkiketjujen nimiä, mutta maalipyssyinä heitäkään ei voi pitää.

Ässät on siis monella tavalla yllätyksetön joukkue. Siitä huolimatta joukkueessa on potentiaalia olla kauden yllättäjä.

 

Läpimurto: Jesperi Kotkaniemi

Ässien kohdalla muita vaihtoehtoja ei tähän kategoriaan ole. Kotkaniemi on todella taitava pelaaja, ja hän saa mahdollisuutensa tulosyksikössä.

Ässien hyökkäyksessä kiekollista taitoa ei liikaa ole, joten Kotkaniemeltä toivotaan heti viekkautta ja rohkeutta pelivälineen kanssa. Epätasaisia otteita voi kauteen mahtua, mutta toisaalta Kotkaniemi pystyy jo 17-vuotiaana johtamaan joukkueensa yksittäisissä peleissä voittoihin.

Todennäköisesti yksi ensi kesän NHL:n varaustilaisuuden avauskierroksen nimiä.

 

Kivijalka: Kurinalainen joukkuepelaaminen

Ässiä vastaan ei ole helppoa tehdä maaleja. Joukkuetta ei ole myöskään helppo voittaa.

Maalivahtina suurimman osan peleistä torjuva Andreas Bernard on sarjaan ehdoton laatuveskari. Hänen edessään koko viisikko noudattaa Jyrki Ahon pelitapaa, missä suurimmat riskit pyritään välttämään. Joukkueessa on iso kasa duunareita, joille työnteko tulee luonnollisesti illasta toiseen.

Patapaitojen pelitapa saattaa turhauttaa vastustajia kauden aikana, koska tilaa ja aikaa ei ole.

 

Uhkakuva: Maalintekijöiden puute

Kuka Ässissä iskee tarvittavat maalit? Se on kysymys, johon kenelläkään ei ole varmaa vastausta.

Viime kaudella ryhmä kaatui siihen, ettei kiekkoa saatu lukuisista paikoista verkon perukoille. Ässät laukoo peleissä kiekkoja tuhottoman paljon ohi maalin.

Potentiaalia maalintekoon muutamalta pelaajalta löytyy enemmän kuin tilastot kertovat, mutta vuorenvarmat viimeistelijät kokoonpanosta puuttuvat. Se maksaa pisteitä kauden aikana. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka monta.