Kärppien torstai ei ollut toivoa täynnä - Ässät heräsi bussimatkalla Poriin

Ben Blood löi alkutahdit patapaitojen illalle. Jussi Rynnäs ei pelannut kuin erän verran kotikaupunkinsa pudotuspelitunnelmassa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Siitä ei tullut Kärppien vakuuttava marssia kohti välieriä. Torstai todisti, että Ässillä on paljon sanottavaa siitä, kumpi joukkueista jatkaa matkaansa puolivälieristä eteenpäin.

Etukäteen tiedettiin, että Ässien on pakko voittaa ensimmäinen kotipelinsä. Muuta vaihtoehtoa joukkueella ei oikeastaan ollut, koska runkosarjavoittaja Kärppien päästäminen kahden voiton karkumatkalle olisi ollut tuhoisa isku. Avausminuuteilla näki, että Ässät asian myös tiesi. Joukkue veti kaukalossa hurmoksessa, ja iski kolme maalia ensimmäiseen 20 minuuttiin.

Kärpille huonoin uutinen oli kuitenkin ykkösopuolustaja Miika Koiviston loukkaantuminen, joka sekoitti pasmoja.

- Ässät oli alussa meitä valmiimpi. Tiesimme kyllä, mitä on tulossa, mutta ei pystytty vastaamaan siihen. Koiviston loukkaantuminen tietysti vaikutti, kun jouduimme muokkaamaan pakkipareja. Sellaista kuitenkin tapahtuu pudotuspeleissä, eikä sille voi mitään, kapteeni Lasse Kukkonen totesi.

Ässille alku oli lähes täydellinen. Kaikki onnistui, ja joukkue tulitti monena kertana porilaiset pysäyttäneen Jussi Rynnäksen vaihtoon, iskemällä kolme osumaa noin 16 minuutissa. Niiden avulla joukkue voitti 3-2 (3-0, 0-0, 0-2).

- Pojat olivat valmiita taisteluun. Pelasimme kaksi erää tosi hyvin, mutta kolmannessa hiukan passivoiduimme. Tärkeimmän onneksi saavutimme, avausmaalin Ässille tehnyt Ben Blood kertoi.

Valmennuksissakin tunnelmat olivat luonnollisesti erilaiset keskenään.

- Pääsimme taas pudotuspelimaailmaan mukaan. Otimme unta kuulaan avauspelin Oulussa, mutta nyt aktiivisuus oli hyvällä tasolla. Sovimme pelaajien kanssa jo tiistaina takaisin ajaessamme, että herätään yhdessä mukaan taisteluun, Mikael Kotkaniemi pohti.

- En saanut joukkuetta ymmärtämään, että peli alkaa kello 18.30. Pääsimme tekemiseen kiinni vasta toisessa erässä. Se ei riitä, eikä saakaan riittää, Mikko Manner puhalsi.

Nähdäänköhän lauantain komannessa kohtaamisessa vihdoin taisto, missä molemmat ovat hereillä alusta loppuun asti? Sitä odotellessa.