KalPa-luotsi Pekka Virta Juha Junnon jalanjäljillä

Juha Junno on päässyt kullan makuun vasta Kärpissä, mutta hopeaa hänen kaulalleen ripustettiin jo 1991 KalPan valmentajana. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Kun KalPa viimeksi taisteli jääkiekkomestaruudesta loppuotteluissa asti, kevään päätteeksi kauden valmentajana palkittiin KalPan käskyttäjä. Mahdatko muistaa, kuka silloin oli kyseessä?

Aivan oikein! Juha Junno rakensi toimitusjohtajana Oulun Kärpistä jopa taloudellisesti porskuttavan kiekkodynastian, mutta Junno oli sorvin ääressä jo 1991 KalPan vastuuvalmentajana.

"KalPan kiekkobuumin rakensivat toiminnanjohtaja Matti Turunen, jo edesmennyt Kalevi Tavi, seuran SM-liigaan nostanut valmentaja Esko Nokelainen ja yleisön sytyttänyt hyökkääjä Jouni Rinne."

- Hienoa on ollut seurata KalPan taivalta tänä keväänä tähän vaiheeseen asti. Hienoa aikaa oli myös 1991, jolloin Kuopion kaupunki meni aivan sekaisin, toteaa puhelimitse kävelylenkiltä ennen viimeistä työviikkoaan Kärppien toimitusjohtajana tavoitettu Junno, 58.

Runkosarjan kakkoseksi 26 vuotta sitten venyneestä KalPasta ei ollut kiusaamaan enää loppuotteluissa turkulaisia. KalPa löi välierissä JyP HT:n voitoin 3-0, mutta antautui kolmannen peräkkäismestaruuden voittaneelle TPS:lle finaaleissa 1-4.

- Hannu Jortikka (TPS-luotsi) oli huikea valmentaja, mutta seurojen resurssierot olivat silloin suuret. TPS osti siihen aikaan pelaajia varallekin. KalPassa materiaali oli kapea. Nostimme (apuvalmentaja) Hannu Kapasen kanssa loukkaantuneitamme korvaamaan suoraan välieriin 18-vuotiaan Marko Tuomaisen ja 17-vuotiaan Sami Kapasen, Junno muistelee.

Runsas neljännesvuosisata KalPan finaalipaikkojen välillä on lyhyt tai pitkä aika kokijasta riippuen. Aikajanan pituutta kuvannee kuitenkin parhaiten se, että koko puolustaja Kimmo Timosen aikuisura mahtuu siihen väliin. Timonen debytoi KalPan liigajoukkueessa vasta seuraavalla kaudella hopeahillunnan jälkeen.

- Tiesimme tietysti Timosenkin lahjakkuuden, mutta hän oli vuoden 1991 finaalien aikaan vasta 15-vuotias, Junno hymähtää.

Kuopion jäähalli valmistui 1979. KalPa nousi SM-liigaan 1986. Haapavedellä nuorena Kärppiä fanittanut Junno osui Savon maisemiin sopivasti nousuhuuman aikaan. Huumaa oli tosin Turussakin. Kevään 1991 finaalit olivat uuden Typhoon-areenan ensimmäiset pudotuspelit.

- Olin mennyt Iisalmeen aluevalmentajaksi. KalPasta tiedusteltiin halukkuuttani siirtyä töihin heille. KalPan kiekkobuumin rakensivat toiminnanjohtaja Matti Turunen, jo edesmennyt Kalevi Tavi, seuran SM-liigaan nostanut valmentaja Esko Nokelainen ja yleisön sytyttänyt hyökkääjä Jouni Rinne, Junno muistuttaa.

Junno palkattiin rakentamaan KalPan juniorityö kuntoon. Sen jälkeen hän toimi valmentajana seitsemän kautta, joista viisi täyttä liigajoukkueen vastuuluotsina. Kuopion aika päättyi lopulta neljä kautta kestäneen toimitusjohtajapestin jälkeen.

Keväällä 1991 kuopiolaisten tehoketjuna häärivät Juha Jokiharju, Darius Rusnak ja Jari Pulliainen. Jos mellasti TPS siirtomarkkinoilla, ei KalPankaan täytynyt kursailla.

- Olin ollut aiemmin tarkkailemassa SaiPan pelissä ja kiinnittänyt huomiota Jokiharjun nopeuteen. Sanoin silloin, ettei tuo poika vielä sitä tiedä, mutta hän tulee pelaamaan KalPassa, Junno naurahtaa.

Konkurssi huuhtoi KalPan sittemmin kakkosdivariin asti, mutta yksi asia Kuopiossa oli muuttunut perusteellisesti.

- Seura osti 1980-luvulla kokeneita pelaajia muualta, mutta sekin riitti muuttamaan Savon jalkapallokeskuksen jääkiekkokaupungiksi, kuvailee Junno ylpeänä.

Helpolla tämän kevään huuma ei kuitenkaan ole syntynyt. Junno muistuttaa KalPan olleen liigajumbo vain kolme vuotta sitten.

- Pekka Virta ja Sami Kapanen ovat tehneet valmentajina hyvää työtä, mutta ei sovi unohtaa, että urheilutoimenjohtaja Kimmo Kapanen on onnistunut kokoamaan rajoitetuilla resursseilla menestyvän joukkueen. Liigalle tekee todella hyvää, kun vähän luottoa saanut seura menestyy, Junno toteaa.