Kalle Sahlstedt on yhdistänyt jääkiekkoilun ja opinnot

Kalle Sahlstedt on juuri siinä toimessa, missä haluaakin olla. Hän on yksi kuudesta Jääkiekkoliiton nimeämästä jääkiekkolehtorista. Toisin monia näistä toimista hän on tehnyt jo aikaisemminkin, kun nyt on menossa jo kuudes vuosi.

– Tämä on lähellä minun sydäntäni eli jääkiekkoa, sen taitojen kehittämistä ja opiskeluja, hän sanoi.

Raumalta lähtöisin oleva Sahlstedt oli huippukiekkoilija, kun voitti lähes 20 vuotta kestäneen uransa aikana viisi mestaruutta. Mutta pelaamisen ohella hän valmistui niin kasvatustieteiden maisteriksi kuin liikunnanopettajaksi.

– Pelaaminen voi päättyä yhdellä hetkellä, ja joka tapauksessa sen jälkeen on monta kymmentä vuotta jäljellä vielä toista uraa. Siihen pitäisi valmistautua ja kaikkien olisikin opiskeltava. Kysymys on siten myös yhteiskunnallinen, eikä koske vain jääkiekkoa, hän sanoi.

Hän oli uransa jälkeen vuoden vain liikunnanopettajana, mutta palkattiin sitten akatemiaan.

– Silloin oli suuri huoli siitä, että lukion käynti saattoi jäädä kesken jääkiekon takia ja kirjoituksissa kiekkoilijat menestyivät huonosti.

Uudet jääkiekkolehtorit ovat Mikko Rantala (sijoituspaikka Helsinki), Mika Lievonen (Jyväskylä), Sami Kapanen (Kuopio), Harri Laurila (Tampere), Sahlstedt (Turku) ja Tuomo Räty (Oulu).

– Minä olen jo pitkään ollut entisen Aurajoen ja nykyisen Kerttulan urheilulukion lehtori. Uutta minulle työkuvassa onkin vain se, että nyt olen ohjaaja Turussa, Raumalla ja Porissa, jos joku vanhempi liigapelaaja haluaa jatkaa opintojaan tai aloittaa ne. Silloin hän on yhteydessä minuun ja minä osallistun uran suunnitteluun ja ohjaan sopivien opintojen pariin. Tällaista toimintaa teki aikakaan Juha Mäki-Kokkila koko maassa, mutta nyt se on jaettu meille kuudelle, Sahlstedt jatkoi.

Urheiluakatemia lehtorina hän vetää aamujäät opiskelijoille sekä suunnittelee näiden opinto-ohjelmaa eli on mukana valitsemassa kursseja, päättämässä vaikka suorittaako lukion kolmessa vai neljässä vuodessa sekä neuvoo, miten vaikka maajoukkueturnaukset yhdistetään opintoihin.

– Minulla on Turussa 40 toisen asteen opiskelijaa, joiden kanssa toimin. Näiden ei tarvitse olla lukiolaisia, vaan mukana voi olla myös ammatillisen puolen valinneita. Eikä tarvitse olla TPS:stä tai TuTosta. Meillä on aamupäivisin akatemiassa harjoitukset kolme tai neljä kertaa viikossa. Tehtävä on luoda hyvä viikkorytmi niin pelaamiseen kuin opiskeluun sekä laadukas harjoittelu.

– Pelaajat ovat sitten iltaisin seurojen harjoituksissa, jonne tukevat myös muut kuin akatemialaiset. Olenkin myös yhteistyössä seurojen valmentajien kanssa. Turussa meillä onkin hyvin päätoimisia valmentajia eri seuroissa, hän sanoi.

Sahlstedt uskoo uuden mallin toimivuuteen.

– Olemme hävinneet Ruotsille juuri lukioikäisten toiminnan kohdalla. Siellä se on ollut laadukkaampaa ja suunnitelmallisempaa kuin täällä. Kun kaikki uudet jääkiekkolehtorit löytävät toimintamallit ja oman tyylinsä, niin meillä on todella hyvä malli, hän sanoi.