Jalat liikkeelle ettei tuomarin käsi nouse

Ottelu ratkesi ylivoimalla.

Tämän sinänsä lattean otsikon voisi panna aika moneen otteluraporttiin SM-liigapelin jälkeen.

Jääkiekko on tunnetusti maalintekopeli, mutta siitä on tullut yhä enemmän jäähynvälttöpeli.

Tämä osa-alue on ollut Lukossa rempallaan viime vuosina. Risto Dufvaavaa pukukopin oven, kutsuu sisään ja alkaa pyynnöstä kertoa, miten homma saadaan käännettyä.

Sietäminen
Dufvan avainsana

– Olemme puhuneet jäähyistä erittäin paljon. Asia on tärkeä, Dufva aloittaa.

Sitten hän aloittaa luennon sietämisestä. Mikä ihmeen sietäminen?

– Sietäminen on naimisissa väsymisen kanssa. Pitää sietää peliä, tulosta ja joukkuekavereita, Dufva määrittelee.

– Haluan, että taistelemme ja yritämme, mutta silti siedämme niin paljon, ettemme ota huvikseen jäähyjä.

Lukko on ottanut liikaa nimenomaan kahden minuutin rangaistuksia. Pikkukakkoset johtuvat usein siitä, kun väsyneenä yrittää roikkua väkisin vastustajan perässä.

Tai sitten menee hermot, kun vastustaja tarjoaa naamanpesua hanskalla pitkän vaihdon päätteeksi.

– Viiden ensimmäisen kierroksen aikana kaikilla joukkueilla on vielä puhdas pöytä. Paljon on kiinni siitä, kuka ottaa jäähyjä ja kuka tuottaa niitä.

Treeneissä jo
täysillä kimppuun

Tuokiokuva maanantain treeneistä

Janne Keränenkirmaa päätykiekkoon, mutta vetää jarrut päälle vähän ennen laitaa. Seuraavalla katkolla Dufva antaa moitteet pehmeästä ajosta tilanteeseen.

Tässä piilee jääkiekon yksi ydinkohdista. Tilanteeseen pitäisi mennä täysillä, mutta kuitenkin niin, ettei kontaktista saa jäähyä.

– Haluan, että kilvoittelemme harjoituksissa tosisaan ja äärivauhdeilla. Pitää antaa kaikkensa, mutta puhtaasti, Dufva linjaa.

– Jos harjoittelemme pienellä vilungilla, miten pelissä sitten voimme saada kaiken kuntoon sormia napsauttamalla.

Koko viisikon
paine tärkeää

SM-liigan tuomarilinja on välillä erittäin ailahteleva. Pelaajatkaan eivät tiedä kunnolla, mitä kaukalossa saa tehdä ja mitä ei.

Dufva ei takerru tuomarilinjaan, vaan ottaa esille koko viisikon puolustamisen. Kun se on kunnossa, epätoivoisia jäähyjäkin tulee vähemmän.

– Koko viisikon oikea-aikainen paineistaminen on älyttömän vaikeaa. Sitä pitää harjoitella, että pelaajat osaavat lukea toisiaan.

Moni ihmetteli, miksi Dufvan JYPiä vastaan oli niin vaikea tehdä maalia.

Yksi avainkohdista on, että Dufva haluaa puolustaa jo hyökätessä.

Siis mitä?

– Hyökkäys päättyy yleensä siihen, että vastustaja saa kiekon. Silloin meidän pitää olla aktiivisesti ja heti asemissa.

– Aina sanotaan, että ne vaan puolustaa. Kun edes puolustettaisiin. Ja sitten pitäisi vielä hyökätäkin.

He-Manit älkööt
vaivautuko tänne

Niin ikävää kuin se onkin, joskus niitä jäähyjä väistämättä tulee. Tälläkin kaudella.

Ja sitten kimpoillaan vajaalla miehistöllä.

– Estetty maali on tärkeämpi kuin tehty maali. Jos päästää yhden, pitää tehdä itse kaksi, Dufva järkeilee.

Petri Koskinentuo lisää vaihtoehtoja Lukon alivoimakentällisiin. Dufva haluaa, että Lukolla on vähintään kolme toimivaa alivoiman hyökkääjäparia.

– Alivoima vasta yhteispeliä vaatiikin. Se on susilaumahommaa, kun pitää saalistaa yhdessä. Ei siinä pärjää He-Man-asenteella, että taistellaan yksin koko maailmankaikkeutta vastaan.