Iskun päähänsä saanut Ilves-vahti yhä sivussa – Onko maalivahdeista tulossa lainsuojattomia?

 

Osuman jälkeen. Ilves-vahti Antti Lehtonen sai lokakuun ensimmäisenä perjantaina kovan tärskyn päähänsä. Hän pelasi toisen erän loppuun, jäi päätöserästä sivuun ja on ollut poissa tositoimista siitä lähtien. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto


Ilveksen ykkösvahti Antti Lehtonen on nyt ollut sivussa pian kolme viikkoa. Paluu tositoimiin ei ole vielä ajankohtainen.

– Ihan päivä kerrallaan mennään. Pikku hiljaa hän on yrittänyt, mutta vielä ei olla sillä mallilla, että hän voisi tulla takaisin jäälle ja treeneihin. Ihan kunnon tärsky siinä tuli, Ilveksen maalivahtivalmentaja Markus Korhonen kuvailee.

Lokakuussa sattuneet törmäykset ovat saaneet maalivahdit ottamaan julkisesti kantaa "työskentelyolojensa" puolesta. TPS-vahti Rasmus Tirronen totesi twitterissä sarkastisesti, että "kai veskareiden aivot on vähemmän tärkeä suojata, koska ollaan niin outoja".

– Ihan hyvin sanottu, nyökkää Ilveksen maalivahtivalmentaja Korhonen, joka itse torjui liigatasolla 1992–2010.

Tiistain Lukko–JYP-ottelun kohutussa tilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä lokakuun 6. päivän Ilves–HPK-kamppailun tärskyyn, jonka jäljiltä Lehtonen on yhä loukkaantuneena sivussa.

– Olen katsonut sen JYPin maalivahdin tilanteen, ja se on vähän samanlainen kuin Antin tilanne meillä. Antilla oli katse kiekossa ja hän oli valmistautunut torjuntaan, kun HPK:n pelaaja osuu häntä päähän takaviistosta, Korhonen kuvailee.

HPK:n Janne Lahti syöttää kiekon, ajaa sen jälkeen maalille ja osuu Lehtosta päähän sellaisesta kulmasta, ettei Ilves-vahti osaa varautua tilanteeseen.

– En syytä HPK:n pelaajaa, että teko olisi ollut tahallinen. Olen katsonut sen tilanteen monta kertaa. Eihän se tahallinen ole. Hänellä on syötön jälkeen katse kiekossa ja yrittää tulla maskiin, kun Antti ottaa pienen potkun ja tulee vastaan.

– Se oli pelitilanne, siinä vain kävi näin, Korhonen toteaa.

Sen sijaan pelin jälkeisille otteluvalvojan näkemyksille Korhoselta ei löydy ymmärrystä. Hänen mukaansa ylhäältä alas kuvaava kamerakaan ei muuta sitä tosiasiaa muuksi, että kontakti osuu päähän.

– Yläkamerasta katsottuna jalat ovat alueella, mutta pää on maalivahdin alueen ulkopuolella. Se viiva ja jokin 3D-kuvako sen erottaa tai paljastaa, että onko se hyvä vai huono juttu? Korhonen kysyy päätään puistellen.

– Olen neuvonut maalivahteja, että koko ajan pitää olla valmiina.

– Myös siitä on ollut puhetta, miten maalivahteja pitää kohdella, jos he menevät kiekon perässä oman maalinsa taakse. On ihan oikein, että heihin voi ajaa kiinni ja ottaa – ainakin kevyesti – kontaktia, mutta ei se sielläkään saa päähän kohdistua. Eihän maalivahtia voi maalin takana kampata, koukata tai muutenkaan rikkoa ilman jäähyä, Korhonen sanoo. 

– En edelleenkään usko, että kukaan haluaisi ajaa veskaria päähän. Tai toivottavasti ainakaan niin ei tehdä. Mutta en tiedä, ajatellaanko yleisesti niin, että maski suojaa veskarin päätä paremmin kuin kypärä pelaajan. Ei se sen parempaa suojaa anna, Korhonen korostaa.

Yleisellä tasolla tamperelaisvalmentaja haluaa tehdä selvän eron vartaloon tai päähän kohdistuvien kontaktien välille.

– Yksinkertaistetusti: Jos kontakti osuu päähän, niin se osuu päähän – missä päin kaukaloa sitten osuukin. Silloin siitä pitää tuomita rangaistus, Korhonen linjaa.