Ilmaiset kiekkolähetykset historiaa

Otto Honkaheimo lähettää poikittaissyötön, ja Philp Larsenin piiska puhuu. Äijänsuon jäähallin ravintola repeää ensimmäistä kertaa suosionosoituksiin. Juuri tätä on saavuttu katsomaan.

– Teki mieli nähdä, millaisia pelimiehiä tanskalaiset ovat. Taitaa ihmisillä olla heistä vähän väärä käsitys juuri siksi, koska ovat kotoisin Tanskasta, Jarno Kirselä sanoo ja hörppää kahviaan.

Hetkeä myöhemmin Larsen käynnistää hyökkäyksen alivoimalla, ja tilanne päättyy Teemu Nurmen maaliin. Volyymit hämyisessä sporttibaarissa nousevat vielä ylemmäs.

– Lähdettiin kaverin kanssa katsomaan. Saa perhe olla rauhassa kotona, Kirselä toteaa.

Jäähallille lähtemisessä on toinenkin hyvä puoli. Siellä pelin näkee ilmaiseksi, kotisohvalla ei. Ilmaiset jääkiekkolähetykset kuuluvat menneisyyteen.

– On hyvä juttu, että matsit on mahdollista nähdä edes jossain. Mutta kyllä esimerkiksi SM-liigan finaalit ja koko MM-kisat pitäisi näkyä ilmaiseksi, Kirselä vaatii.

Maksutelevision aikakausi on osittain siirtänyt urheilukansan olohuoneet ravintoloiden valkokankaiden ääreen. Kaikki eivät ole valmiita maksamaan pelien näkemisestä.

Esimerkiksi Kirselä ei ole vielä koskaan hankkinut maksukorttia.

– Silloin tällöin käyn Lukon vieraspelejä täällä katsomassa. Kaikkia pelejä ei kuitenkaan ehtisi katsomaan, ja toisaalta muiden liigajoukkueiden matsit eivät niin paljon kiinnosta, hän perustelee.

SM-liigan televisio-oikeudet ovat neljättä kautta Urho-tv:llä, josta on muodostunut suorastaan kirosana suomalaiselle kiekkokansalle.

Kehitystyötä jarruttaa, että kanavan talous on yhtä hyvässä iskussa kuin sen takkuilevat serverit.

Urho-tv tuli markkinoille kolme vuotta sitten, ja tänä aikana tappiota on kertynyt 24 miljoonaa euroa.

Kauppalehti uutisoi äskettäin, että huhtikuussa päättyneeltä viime tilikaudelta kanavalle tuli tappiota seitsemän miljoonaa euroa.

Lue perjantain Länsi-Suomesta, mitä jääkiekon seuraaminen oikeasti maksaa.