HIFK:n uusi halli on milloin eikä jos

Helsingin jäähalli sijaitsee Nordenskiöldin­kadulla Töölöss. Jaakko Kontion ja Kalle Räiken suunnittelema halli avattiin syksyllä 1966. Kuva: JP Mikola

Nyt, kun uusi kausi on alkanut ja Nordenskiöldinkadun hallin 50-vuotispäivä lähestyy, niin aika monen HIFK-fanin toteamus on: jos uusi halli toteutuu. Se on kuitenkin väärä. Oikea termi on milloin eikä jos.

Monestakin syystä hallin toteutuminen oli varma jo silloin, kun HIFK ensimmäisen kerran kertoi suunnitelmastaan. Tärkein oli se, että HIFK oli hyvin ja realistisesti liikkeellä. Suunnitelma piti muut syyt sisällään. Paikat oli arvioitu ja kaupungin kanssa oltiin koko ajan yhteistyössä. Nordis on nykykäytössään tiensä päässä. Se on halliyhtiön kautta kaupungin omistuksessa, mutta HIFK tiesi hyvin, ettei julkisia varoja hallin kunnostamiseen ja sen tason nostamiseen ole.

Ensimmäinen suunnitelma oli rakentaa hallikompleksi Kisahallin viereisen parkkipaikan kohdalle. Kyse oli nimenomaan kompleksista, sillä suunnitelmaa kuului niin hotelli, iso päivittäistavarakauppa sekä rahoittamisen takia aika maltillisesti asuntoja.

Tämä suunnitelma ei politikoille, kaupunginjohdolle eikä kaupunginsuunnittelijoille kelvannut. Suurin este taisi olla nuo suunnitellut asunnot. Mutta tämä ei suinkaan merkinnyt hallisuunnitelman loppua, vaan vain paikan vaihtumista.

Uusi jo jossain Nordenskiöldinkadulla ja tälle paikalle kaupunginhallitus on yksimielisesti tehnyt suunnitteluvarauksen, jossa kerrospinta-alaa on oleellisesti enemmän kuin edellisessä paikassa. Seuraava vaihe lienee suunnittelukilpailu, ellei suunnitelma ole jo valmisteilla.

Ainakaan julkisesti Nordiksen kohtalo ei ole selvinnyt. Jos, ja luultavasti kun, halli säilytettään, niin uudelle on löydettävä paikka ihan vierestä. Tämä voi johtaa jopa ahtauteen, mutta hallit lienee mahdollista jopa yhdistää. Suunnittelijoiden on keksittävä ratkaisu, eikä HIFK ainakaan joudu muutamaksi kaudeksi ”evakkoon” Espooseen.

Nordiksen säilyttämisellä voi olla muitakin etuja. Se on aika pienin kustannuksin muutettavissa sisäpalloiluhalliksi, jollaista tarvitaan mm. maajoukkueiden käyttöön. Suurkisoille olisi sitten aivan mainio paikka, kun vierekkäin olisivat niin uusi kuin uusittu halli.

Uusi halli ottaa joka tapauksessa Hartwall Areenalta maan ykköshallin paikan kahdestakin syystä: ensinnäkin se on yli 20 vuotta uudempi ja toiseksi se sijaitsee paremmalla paikalla.

Suomi on hakenut vuoden 2021 jääkiekon MM-kisoja, mutta niihin uutta hallia ei kannata tähdätä. Kisat kestävät vain pari viikkoa, ja onkin parempi suunnitella hyvin kuin kiirehtiä niihin. Suunnittelussa kannattaa varautua siihenkin, että suurin osa suurkonserteista pidetään jatkossa siellä eikä Hartwallissa. Sen asemaa parantaa uuden Keski-Pasilan valmistuminen, mutta ilo on lyhytaikainen. Reilut 20 vuotta uudempi paremmalla paikalla jättää nykyisen suurhallin kakkoseksi, vaikka uuden kapasiteetti olisikin huikan pienempi. HIFK:n tuskin kannattaa tähdätä suurempaan kuin 10 000.

Tietenkään IFK:lla ei ole sitä puolta miljardia, joka koko kompleksin rakentamiseen varmaan menee. Sillä on nyt kehitysyhtiö, joka myydään aikanaan kiinteistöyhtiölle. HIFK jää vain vuokralaiseksi, ja sen pitääkin jo suunnitteluvaiheessa varmistaa tuleva kannattavuus. Mutta huono esimerkki on läheltä: Jokerien piti dominoida liigaa uuteen halliin siirtyessään, mutta heikko taloudellinen kannattavuus heikensi oleellisesti näitä toiveita. Naapurin pulmat HIFK välttänee.

Paljon on siis yhä auki, ja tämän syksyn aikana kuultanee lisää. Mutta yksi asia on varma: ei pidä puhua, jos uusi halli valmistuu, vaan milloin se on käytössä. Monta päätöstä on tehtävä, paljon suunnitelmia on laadittava, rutkasti rahaa pitää hankkia ja rakentaminenkin vie muutaman vuoden. Mutta uusi halli on käytössä hiukan vuoden 2020 jälkeen.