Näkökulma: HIFK:lla monta mahdollisuutta uudessa hallissa

Ville Peltonen on yksi vaihtoehto HIFK:n päävalmentajaksi joukkueen siirtyessä uuteen halliin. Europhoto/Jukka Rautio.

Millainen HIFK on uuteen halliin siirtymässä? Tietysti asian spekulointi on ennenaikaista, kun edes hallin avausvuosi ei vielä ole tiedossa. Kun alkava vuosi on tärkeä hallin aikataululle, niin se on ratkaiseva myös mahdollisen päävalmentajan kohdalla. Katseet nimittäin herkästi kääntyvät Ville Peltoseen.

Pelaajana Peltonen oli HIFK-leimainen aina kapteenin tehtäviä myöten. Lyhyt hyppäys Jokereihin on jo unohtunut verrattuna HIFK-aikaan. Unohdusta on helpottanut se, ettei hän Jokereissa edes pystynyt pelaamaan seuran voittaessa mestaruuden. HIFK:n voittaessa sen hän teki ratkaisevassa ottelussa kolme maalia.

Ennen valmentajauraansa Peltonen oli lyhyen aikaa seuran valmennuspäällikkö. Valmentajana hän on ollut hyvässä opissa Kari Jalosen apulaisvalmentajana Bernin kultamitalijoukkueessa. Ensi kaudella hän on päävalmentaja Sveitsin A-ligan Lausanne HC:ssä, jonka kanssa teki kahden vuoden sopimuksen.

Ajoitus HIFK:n uuteen halliin siirtymisen kohdalla voisi olla sopiva. Silloin Peltosella on kokemusta päävalmentajan töistä ja Ari-Pekka Selin on jo ollut normaalin ajan töissä, joten vaihto olisi edessä.

Asiassa on tietysti monta mutkaa. Ensin nähdään, onko Peltosesta päävalmentajaksi. Jos on, niin eihän sitä tiedä, onko hän kiinnostunut Suomesta, vai meneekö KHL, Ruotsi tai Sveitsi edelle. Tai voivathan HIFK:n suunnitelmat olla toisenlaiset.

Tobias Salmelainen johtaa silloin vielä HIFK:ta. Niin pahasti hän ei voi möhlätä, että sillä aikataululla joku muu pitäisi valita. Toisaalta jos hän on todella hyvä, niin tuon siirtymävaiheen nuori mies haluaa varmasti olla paikalla.

Osa nykyjoukkueen pelaajista on varmasti vielä HIFK:ssa, mutta osa on joko lopettanut uransa tai siirtynyt muualle. Tätä on täysin hyödytöntä spekuloida.

*  *  *

Millaiseen halliin HIFK sitten siirtyy?

Katsojapaikkoja on ilmoitettu olevan noin 10 500, joka on aika sopiva luku. Alussa on varmasti kiinnostusta paljon, ja HIFK myyneekin usein hallin loppuun. Kun alkuinnostus on ohi, niin seura nostanee hiukan keskiarvoaan nykyisestä. Se on ollut noin 7000, ja uudessa hallissa luku voi hyvinkin alkaa kahdeksalla.

Tuolla määrällä arvoitu kapasiteetti on sopiva. Turhan isoa hallia ei kannata rakentaa. Hartwall Arena on selvästi suurempi, mutta kovin usein sekään ei ole täynnä. MM-kisat ovat harvoin, mutta Liigaa pelataan joka vuosi. On selvää, mihin rakentaminen kannattaa tähdätä.

HIFK:n voisi herkästi kuvitella vankistavan asemaansa Liigan rahaykkösenä, mutta on muistettava, että modernit tilat eivät lisää vain tuloja vaan myös menoja. Uudessa hallissa toimiminen on aina kalliimpaa kuin vanhassa operoiminen.

Mutta HIFK:lla on niin hyvä johto puheenjohtaja Timo Everi ja toimitusjohtaja Jukka Valtanen kärjessä, että huonoista esimerkeistä on varmasti opittu. Mihinkään taloudellisiin tai muihin ylilyönteihin ei varmaan sorruta.

*  *  *

Entä missä sarjassa HIFK pelaa? Yksin se ei suinkaan ole uutta hallia saamassa. Tampereen halli varmaan valmistuu aikaisemmin, ja Turussa suunnitelmat lienevät pitkällä.

Turku-halli on erinomainen, mutta se sijoitettiin aikanaan 1980-luvun ajatusten mukaisesti turhan kauas keskustasta. Suunniteltu sijainti on huomattavasti nykyaikaisempi. Rautatiet rikkovat kaupunkikuvaa ja -rakennetta, mutta joet luovat sitä. Tämä on hienosti huomattu niin Tampereella kuin Turussa. Eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö Oulussakin mietittäisi uutta hallia.

Näiden hallien myötä katseet voivat siirtyä johonkin suurempaan kuin Liiga. CHL on katsojamäärissä ollut kiistämättä pettymys. Mutta se on sitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Suomessa, joissa kritiikki sarjaa kohtaan on ollut suurinta.

On helppo suunnitella erilaisia Pohjoismaiden tai koko Euroopan mittaisia sarjoja, mutta onko niihin aitoa yleisökiinnostusta? Riittävätkö maajoukkueet kannattajien kansainvälisyydelle? Helpot vastaukset olisivat ”ei” ja ”kyllä”, mutta helpot vastaukset harvoin johtavat toimiviin ajatuksiin.

Ensin on kuitenkin kaikkien uusien hallien valmistuttava. Vasta sitten on yleisesti aika miettiä tulevaa. Sitä ennen se on vain seurahallitusten asia.