Kärppäpomo Harri Aho: Uusien hankintojen suhteen mitään ei ole suljettu pois

Kärppien urheilutoimenjohtaja Harri Aho tarkkailee pelaajamarkkinoita kaiken aikaa, vaikka joukkue on pelannut tähän mennessä erittäin tasaisesti.

Kiekkokauden 2017 – 2018 siirtoikkuna sulkeutuu keväällä ennätysmäisen myöhään 1. maaliskuuta eli keskiyöllä 28.2. - 1.3.  Tuolloin runkosarjaa on jäljellä enää viisi kierrosta, ja askelmekkejä pudotuspelejä ajatellen haetaan täyttä päätä.

Mitä asiasta ajattelee Kärppien urheilutoimenjohtaja Hari Aho?

Milloin kuulit siitä, että siirtoikkuna sulkeutuu vasta 1.3.?

– Päätös tehtiin varmaan ennen joulua, mutta kyllä suuntaviivoja luotiin jo sarjakauden alla. Sama systeemihän on ainakin myös Itävallassa, Tshekissä, Sveitsissä ja Ruotsissa ja syy on olympialaisten, ja tämä on poikkeusvuosi. Uskon, että sarjakaudella 2018–2019 palataan entiseen aikatauluun, jossa siirtoikkuna sulkeutuu 15. helmikuuta.

Mitä mieltä olet tästä myöhäisestä siirtoikkunasta?

– Systeemi on kaikille tasapuolinen.

Mikä hyöty siinä saavutetaan, että ikkunaa venytettiin kaksi viikkoa pidemmälle?

– Jos olympialaisissa loukkaantuu omia pelaajia, voi yrittää nopeasti reagoida ja hankkia uusia pelaajia.

Toisin päin. Mitä haittaa siitä on?

– Jos play off -viivan tuntumassa on kovaa vääntöä, se voi muuttaa lyhyessä ajassa voimasuhteita.

Minkälaisiksi ennustat helmikuun viimeisiä päiviä? Piriseekö puhelin? Ovatko agentit asialla?

– Mahdotonta ennustaa. Muttä väittäisin, että kovimmat siirtouutiset tulevat jo ennen olympialaisia tai niiden aikana alkupäivinä.

NHL:n siirtoikkuna sulkeutuu 27. helmikuuta. Tuleeko sieltä heijasteita Eurooppaan?

– En jaksa uskoa. Ne pelaajat, jotka ovat kiikun kaakun, mahtuvatko kokoonpanoon, ovat niin sitoutuneita omiin joukkueisiinsa, joten he pysyvät siellä. NHL:stä Eurooppaan liikehdintää on eniten syksyllä, jolloin training camp päättyy ja pelaajat tekevät isoja ratkaisuja matkaamalla Euooppaan.

Mitä mieltä olet siitä, että joku häntäpään liigajoukkueista myy parhaat pelaajansa?

– Asiassa on kaksi puolta. Sitä ei voi tuomita jos sitä lähestyy taloudellisesta vinkkelistä. Mutta toisaalta, mitä fanit ja yhteistyökumppanit ajattelevat? Ei sitä tyhjennystä voi ainakaan usein tehdä. Yhtälö on kieltämättä haasteellinen.

Toisin päin. Mitä mieltä olet siitä, että joku toinen ostaa vaikkapa koko ketjullisen pelaajia tai täsmähankintoina maalivahdin, pakin ja hyökkääjän oikeisiin ruutuihin?

– Jos tulee hyvä mahdollisuus ja hankkiminen on taloudellisesti mahdollista, niin mikä ettei. Esimerkiksi Adam Masuhr ja Esa Pirnes olivat todellisia huippuhankintoja keväällä 2014. (Kärpät voitti mestaruuden).

Voidaanko pelaaja pakkomyydä tai -kaupata kauas kotoa?

Ei voida. Sovittujen sääntöjen mukaan kauppa pitää tapahtua yhteisymmärryksessä uuden ja vanhan seuran sekä pelaajan välillä ja vieläpä samalla talousalueella.

Pitäisikö Liiga avata niin, että helmikuun lopun ”hullut päivät” jäisivät väliin?

– Vaikea kysymys. Jos ajatellaan seuran organisaatiota, pääomasijoituksia vaikkapa uuteen areenaan, infraan ja niin edelleen, riski on valtava. Mutta jos lähestytään asiaa urheilun näkökulmasta, onhan se totta, että suola puuttuu. Karsinnoissa on ideaa, mutta tilanne pitäisi olla niin, että sarjatasojen välillä ei olisi niin iso kuilu vaan ne olisivat ikään kuin saman arvoisia.

Onko Kärppien rosteri nyt täynnä vai tähyileekö urheilutoimenjohtaja vielä uusia pelaajia?

– Nyt ei ole ollut tarvetta, koska joukkue on pelannut tasaisen hyvin. Totta kai pitää jossakin vaiheessa miettiä, onko joukkueen materiaali riittävän hyvä, joten uusien hankintojen suhteen mitään ei ole suljettu pois. Sanoisin, että lopulliset päätökset pitää tehdä tammikuun lopussa tai helmikuun alussa ja katsoa silloin, mitä markkinoilla on tarjolla.

Kärpät on useina vuosina hankkinut pelaajia siirtorajan kynnyksellä, mutta muistatko tapahtumia toisin päin. Onko Kärpät myynyt  tai kaupannut pelaajia silloin kun siirtoikkuna on ollut sulkeutumassa?

– En muista. Ainakin minun aikanani niin pelaajana kuin tässä virassa kauden viimeisellä ottelulla on aina ollut merkitystä.