Håkan Loob ja CHL:n tulevaisuus

Håkan Loob oli täynnä intoa, kun hän avasi CHL:n infon tiistaina Helsingissä. Hän ei olisi millään halunnut lopettaa liigan tulevaisuuden ja merkityksen hahmottamista, mutta muutakin ohjelmaa oli. Vuoroaan täydessä salissa odottivat niin liigan hallituksen jäsen Timo Everi kuin kahdeksan liigaseuran edustus. Sitä paitsi CHL:n johto oli vuorossa, kun tilaisuus jatkui risteilyllä Helsingin edustalla.

Färjestadin GM:n onkin syytä uskoa liigaan, sillä se pitkälti hänen aloitteestaan syntynyt. Alkuvaiheena olivat niin Nordic Trophy kuin European Trophy.

Loob korosti sekä kansainvälisten kokemusten jakamista jääkiekkoilun kehityksessä että CHL:n tulevaisuutta. Hän sanoi kärsivällisyyttä tarvittavan, mutta uskoi liigalla olevan hyvän tulevaisuuden edessään. Seurakiekkoilu ja oppiminen muilta ovat hänen mielestään erittäin tärkeitä.

Kun Everi vihdoinkin sai puheenvuoron, niin hän sanoi liigan toisen kauden olleen paremman kuin ensimmäisen, eikä nähnyt mitään syytä siihen, ettei pian alkava kolmas olisi taas edeltäjäänsä parempi. Everi jatkoi yleisökeskiarvon olleen yli 3000, jota piti sekä hyvänä että parannettavissa olevana.

Tähän onkin helppo yhtyä. CHL on saanut hyvän alun, mutta sillä on vielä pitkä matka edessään.

Pian alkava CHL:n eli Champions Hockey Leaguen kausi käydään vielä entiseen malliin eli mukana on 48 joukkuetta ja 13 kansallista liigaa. Suomalaisjoukkueita näistä on kahdeksan. Mutta ensi kaudella seuroja on enää vain 32 eli pudotus on todella suuri. Kun tavoite on se, että osallistuvien liigojen määrä on vähintään sama, niin joukkuemäärän vähentäminen voi tapahtua vain isojen maiden kohdalla.

Liigassa luovutaan automaattiosallistumisesta ja ainoaksi kriteeriksi tulee menestyminen. Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen kahdeksan joukkueen sijasta ensi kaudella mukana on nykytilanteen mukaan vain viisi. Näin liigaan pääsevät mahdollinen CHL:n voittaja, mestari, runkosarjan voittaja, runkosarjan kakkonen, finaalien häviäjä ja tarvittaessa välierien häviäjät runkosarjan menestyksen perusteella.

On pelkästään hyvä asia, että myös osallistumisesta joudutaan kilpailemaan. Vaikka seurat nyt kuinka sanovat suhtautumisen CHL:n olevan hyvin vakavan ja liigassa haluttavan myös menestyä, niin suhtautuminen sarjaan on etenkin sen kannattajien keskuudessa ollut kaksijakoinen. CHL:n tiedetään tarjoavan erinomaiset ja mielekkäät harjoituspelit ennen kotimaisen kauden alkua, mutta vasta joukkueen mennessä jatkoon alkaa myös menestys laajasti kiinnostaa.

Tätä voi hyvin verrata jalkapallon harvojen todellisten suurseurojen ja niiden kannattajien näkemyksiin Euroopan liigaan. Kun sinne joudutaan, niin tätä pidetään huonona. Mutta joukkueen voittaessa liigan, se onkin suuri saavutus.
Jääkiekon heikkous jalkapalloon verrattuna on sarjojen tiiviys. Pelejä on paljon ja siksi suuri osa CHL:n kautta on pelattava ennen kotimaisia kausia. Tämä on heikentänyt arvostusta, eikä päivämääriä helposti löydy lisää. Mutta niin menestyksen painottaminen kuin joukkuemäärän supistaminen nostavat arvostusta.

Håkan Loob uskoo sarjaan ja hänen intonsa varmasti tarttuu myös muihin. Jääkiekko ansaitsee ja tarvitsee myös menestyvän eurooppalaisen sarjan.