Gustav Bubnik on kuollut – leijonaluotsi loi maajoukkueessa historiaa

Kuva: Aleksi Stenberg/Wikipedia

Suomen maajoukkueen entinen päävalmentaja Augustin Bubnik menehtyi tiistaina kotikaupungissaan Prahassa. Suomessa paremmin Gustav-nimellä tunnettu kiekkolegenda kuoli 88 vuoden iässä sairastettuaan pitkään. Bubnikin päävalmentajakausi leijonissa kesti vain kolmisen vuotta, mutta hänen aikanaan Suomi otti ensimmäisiä askeleitaan jääkiekon kehitysmaasta kohti kansainvälistä huippua.

Bubnik oli Joe Wirkkusen ja Derek Holmesin jälkeen kolmas ulkomaalainen maajoukkueen päävalmentaja 1960-luvulla. Hänen pestinsä alkaessa Suomessa oltiin juuri siirrytty tekojäiden ja jäähallien aikakaudelle, mutta lajin kehitys oli vielä alkuvaiheissaan. Tsekkoslovakialainen väriläiskä toi Suomeen paitsi tuoretta valmennustietoutta, myös uudenlaista kunnianhimoa.

Kesällä 1966 alkanut Bubnikin kausi jäikin suomalaiseen kiekkohistoriaan. Hänen johdollaan Suomi otti ensimmäiset arvokisavoitot lajin mahtimaista. Suomalaisen kiekkohistorian ikimuistoisimpia voittoja on Tsekkoslovakian nujertaminen Wienin MM-kisoissa vuonna 1967. Bubnik loi taktiikan, jolla pimennettiin supertähti Vaclav Nedomansky, Urpo Ylönen venyi huipputorjuntoihin ja Juhani Wahlsten iski kaksi maalia 3–1 -voitossa.

Voitto oli päävalmentajalle itselleenkin maukas, sillä hän oli kokenut kovia kotimaassaan. Bubnik kuului vuoden 1949 maineikkaaseen maailmanmestarijoukkueeseen, mutta vuotta myöhemmin Tsekkoslovakian viranomaiset pidättivät lähes koko maajoukkueen loikkausaikeista epäiltynä ja suurin osa tuomittiin vankeuteen. Bubnik suoritti rangaistuksena viisi vuotta pakkotyötä uraanikaivoksella ennen armahdustaan.

Vankeusaika romutti haaveet peliuran jatkamisesta, mutta vapauduttuaan Bubnik ryhtyi opiskelemaan valmennusta. Lopulta kotimaassaan hyljeksitty valmentaja sai vuonna 1966 poikkeuksellisesti luvan lähteä Suomeen valmentamaan. Suloinen kosto tuli nopeasti.

– Tämä on hienoa, mutta tämä on myös surullista. En halunnut tällaista ja tietysti kuitenkin halusin, Bubnik tunnelmoi kotimaansa lehdistölle Wienissa Suomen shokkivoiton jälkeen.

Saman tien "Kustaa" kuitenkin lupasi lisää olevan tulossa, eikä päävalmentaja puhunut tyhjiä. Seuraavalla kaudella Suomi yllätti ensimmäistä kertaa Kanadan Grenoblen talviolympialaisissa. Voitot jäivät vielä yksittäistapauksiksi ja mitalit kaukaisiksi haaveiksi, mutta Bubnikin luotsaama Suomi kapusi kuitenkin ensimmäisen ison henkisen kynnyksen ylitse.

Tulisieluinen valmentaja nosti suomalaiskiekkoilijoiden kapean kärkiryhmän vaatimustason uudenlaiseksi ja istutti maajoukkueeseen myös uskallusta. Vahva tahto johti toisaalta myös ongelmiin ja Bubnikin kausi maajoukkueen peräsimessä päättyi ristiriitojen myötä keväällä 1969 Tukholman MM-kisoihin.

Kolmessa arvoturnauksessa Suomea valmentanut Gustava Bubnik oli kuitenkin ensimmäinen leijonaluotsi, jonka joukkue voitti useammin kuin hävisi. Myöhemmin Bubnik palasi Suomeen valmentaen lyhyillä pesteillä Kuusamon Pallo-Karhuja ja Oulun Kärppiä. Lisäksi hän toimi lukuisia kertoja kansainvälisissä turnauksissa suomalaisjoukkueiden tulkkina ja yhteyshenkilönä.

Kommunistisen järjestelmän kaaduttua Gustav Bubnik nousi kotimaassan kansanedustajaksi Tsekin tasavallan parlamenttiin vuosiksi 1998–2002. Bubnik aateloitiin suomalaisen jääkiekkoilun leijonaksi vuonna 2004.

Lähteet: Siniviivalla – Suomalaisen jääkiekkoilun kuumat vuodet (1978), Kaukalon leijonat – Suomalaista jääkiekkoa 60 vuotta (1989).