Erotuomarijohtaja Rönn: Liiga selvittää mahdollisuuksia tutkia maalivahdin häirintää

"Tilanteet ovat nopeita, ja siksi kaukalossa oleville tuomareille halutaan kaikki mahdollinen tuki", erotuomarijohtaja Jyri Rönn korostaa. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

Liiga tutkii tällä hetkellä mahdollisuuksia maalivahdin alueen loukkaamisten tarkistamiseen televisiokuvan perusteella. Nythän tällaista tarkistusta ei sääntöjen mukaan voi tehdä. Tutkimusta tehdään erotuomarijohtaja Jyri Rönnin johdolla ja asia saattaa olla valmis Liigan päättävien elinten hyväksyttäväksi jo ennen pudotuspelien alkua.

– Kyse on niin teknisistä valmiuksista kuin asiasta päättävien tahojen eli otteluvalvojien mahdollisuuksista. Ihan samaan kuin monissa muissa liigoissa meillä ei ole valmiuksia, Rönn sanoi.

NHL:ssä on kaksi kameraa kummallakin siniviivalla, joten siellä voidaan tutkia myös maalia edeltäneet mahdolliset paitsiot. Tähän ei Suomessa ole mahdollisuutta.

Sen sijaan maalivahdin häirintä ja maalialueen loukkaaminen tulee kysymykseen. Sääntöjen mukaan maalialueella voi käydä, mutta siellä ei voi ottaa asemaa laukaussektorilta maalivahtia visuaalisesti häiriten. Maali hylätään, jos näin on tehty. Samoin maali hylätään, jos on maalivahdin alueella muuten visuaalisesti häirinnyt maalivahtia, ollut häneen kontaktissa tai kiekko on mennyt maaliin maalivahdin alueella olevan hyökkäävän joukkueen pelaajan kautta.

Tämä maalivahdin häirintä tutkitaan NHL:n ja KHL:n lisäksi myös ainakin Ruotsissa ja Sveitsissä.

– Maali on perusasia jääkiekossa. Ottelu voi ratketa yhteen tilanteeseen, ja siksi niistä pitäisi olla ehdoton varmuus. Tilanteet ovat nopeita, ja siksi kaukalossa oleville tuomareille halutaan kaikki mahdollinen tuki. Olemme keskustelleet paljon erilaisten jääkiekkovaikuttajien kuten liigavalmentajien kanssa. Selvää on, että meidän on edettävä nykyaikaisten teknisten välineiden käytössä, Rönn jatkoi.

– Tällä hetkellä meillä on vielä ongelmia niiden kanssa. Meidän kattokameramme antaisi riittävän kuvan, mutta siinä on selkeä viive. Otteluvalvojille ei tule televisiokuvaa, hän jatkoi.

Tarkistusmallista on käytössä kaksikin vaihtoehtoa.

NHL:ssä vaaditaan joukkueen valmentajien haaste eli kyse on joukkuelähtöisestä tavasta. Toinen mahdollisuus on Ruotsin tilannehuone, joka on Tukholmassa. Siellä tämä ”huone” käsittelee kaikkien otteluiden maalit, eikä peli ei voi jatkua ennen sen hyväksyntää. Myös kiistanalaiset tilanteet kuuluvat sille yhdessä ottelun erotuomarien kanssa. Nämä ratkaisevat yhdessä tilanteet, kun kummallakin on käytössään skriinit. Tämä on siis erotuomarilähtöinen malli.

– Meillä ei ole tällaista tilannehuonetta, joka seuraisi kaikkia otteluita. Meidän on siten luotava oma malli tässä selvityksessä. Meidän on edettävä omien resurssiemme mukaan. Jos päädymme otteluvalvojiin, niin meidän olisi vielä varmistettava, että linja on kaikkialla sama, hän jatkoi.

Tampereen kaltainen tilanne, jossa hyväksyttiin täysosuma kiekon edes käymättä maalissa, ei siis olisi tällaisen tutkimuksen kohde, mutta toisaalta tällainen tilannehuone olisi estänyt pelin jatkumisen ennen hyväksyntää. Se olisi siis automaattisesti tutkinut tilanteen. Mutta Suomessa viive kattokuvan kanssa voi johtaa tällaiseen tilanteeseen, kun pelit halutaan kohtalaisen nopeasti jatkumaan.

Jyri Rönnillä on siis edessään periaatteellisesti iso ongelma, eli miten saada resurssit ja tahtotaso kohtaamaan toisensa. Kovin helposti ei ratkaisu löydy, mutta yritystä on saada joku malli käyttöön jo pudotuspeleihin. Varmaa näin nopea eteneminen ei suinkaan ole.

Tilanteet ovat kriittisen tärkeitä, mutta onneksi kiistanalaisia on kuitenkin aika vähän.

Rönn on toista kauttaan Liigan erotuomarijohtaja. Hänellä oli ennen nykyistä työtään takana kuusi kautta liigassa linjatuomarina, kymmenen päätuomarina sekä neljä kautta KHL:ssä päätuomarina. Hän on myös kansainvälisen liiton IIHF:n erotuomarikomitean jäsen.