Erilainen merkkipäiväjuttu: Korttipakkajoukkueilla synttäriviikonloppu – juhlia Porissa ja Stadissa

Kaksi Suomi-kiekon suuriin kuuluvaa seuraa juhlistaa tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan.

Jokerien ja Ässien syntysanat lausuttiin vuonna 1967. Silloin hameet olivat lyhyitä ja mieshenkilöiden hiukset pitkiä – paitsi presidentti Urho Kekkosella, jolla hiuksia oli tunnetusti niukalti.

Kiekkoareena kokosi Jokereiden ja Ässien taipaleelta vaiheita, jotka muistuttavat mieliin tärkeitä tai kokonaan unholaan painuneita hetkiä kahden korttipakkajoukkueen matkan varrelta.

HISTORIA

Jokerit: Narrien historia pohjautui vahvoihin persooniin jo ennen Harry "Hjallis" Harkimoa. Töölöläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen antoi Jokereille kasvot 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Mäkinen otti kevättalvella 1967 vastuulleen Töölön Vesan velat – niin kuin Harkimo teki narreille neljännesvuosisata myöhemmin. Vastapalvelukseksi Mäkinen sai jääkiekkoseuran.

Ässät: Porin Karhujen ja Rosenlewin Urheilijat -38:n yhdistyminen ei ollut superluokan somepommi, mutta yllätys se oli. Vuoden 1965 ja 1967 mestareiden fuusiota valmisteltiin pienessä piirissä ja salaa pari kuukautta ennen kuin Ässät saatiin synnytettyä 50 vuotta sitten heinäkuussa.

Porissa oli tuolloin jopa ylitarjontaa kovista pelimiehistä. Niinpä Ässille suunniteltiin reservi- eli farmijoukkuetta Suomensarjaan. Satakunnan Kansan Valokeilassa-palstalla ehdotettiin, että kakkosporukan nimeksi sopisi Jokerit...

KUMPI EHTI ENSIN?

Jokerit: Toiminta alkoi virallisesti 27. lokakuuta 1967. Ensimmäisen ottelunsa se pelasi 7.11. 1967 Suomi-sarjassa. Jokerit nousi SM-sarjaan keväällä 1969 kaadettuaan ratkaisevassa ottelussa tamperelaisen Hilparan.

Ässät: Heinäkuussa lausuttiin syntysanat, ensimmäinen SM-sarjaottelu oli 27. lokakuuta 1967.  Porilaiset hakivat pisteet Helsingistä voittamalla vierasottelussaan HIFK:n 7–3.

LOGOT

Jokerit: Seuran narrilogo valittiin vuonna 1997 maailman parhaaksi jääkiekkoseuran tunnukseksi. Kyse ei ollut mistä tahansa äänestyksestä, vaan pohjoisamerikkalaisen "kiekkoraamatun" eli The Hockey Newsin valinnasta. Alkuperäisen – ja parin harharetken jälkeen jälleen käytössä olevan – seuratunnuksen suunnitteli Jorma Hinkka.

Ässät: Myös Ässien nimi ja logo ovat korttipakasta peräisin. Vesa Antikaisen suunnittelema logo on eleetön ja tyylikäs, eikä tarvitse kiekkopiireissä – tai muuallakaan – kylkeensä selitystä kirjoitetussa mielessä. Pata tunnetaan Porissa ja muualla maassa.

JÄÄDYTETYT NUMEROT

Jokerit: 5 Esa Tikkanen, 15 Henry Leppä, 17 Jari Kurri ja Timo Turunen, 23 Petri Varis, 24 Waltteri Immonen, 91 Otakar Janecky.

Ässät: 2 Antti Heikkilä, 4 Arto Javanainen, 12 Tapio Levo, 13 Veli-Pekka Ketola, 89 Jaroslav Otevrel (poistettu käytöstä).

Oho: Teemu Selänteen pelinumeroa (8) ei ole vielä toistaiseksi jäädytetty, vaikka merittien puolesta tässä valtakunnassa on nostettu eri hallien kattorakenteisiin paitoja hieman himmeämmilläkin meriiteillä.

KOHOKOHDAT

Jokerit: Mestaruudet ovat tietysti kilpaurheilun suola. Niistä ensimmäinen on SM-sarjasta 1973, viisi seuraavaa SM-liiga-ajalta 1992, 1994, 1996, 1997 ja 2002.

Urheilullinen kohokohta osui 1990-luvun alkuun, kun kroonisesta häviäjästä kasvoi Suomen paras – ja sivussa myös kaksinkertainen Euroopan mestari. Samalla konkurssikypsästä yrityksestä muodostui Harkimon johdolla urheilumarkkinoinnin edelläkävijä. Nousu osui samaan saumaan, kun A-maajoukkueen menestys. Jokereiden rooli ei ole ihan pieni siinä kehityskulussa, jossa lätkästä tuli maamme tosiasiallinen kansallislaji ohi pesäpalloilun.

Ässät: Kevään 1978 ja 2013 mestaruuskaudet ovat jääneet ikimuistoisina satakuntalaiseen urheilutarustoon. Saman voi sanoa kevään 2006 hopeasta, jolla on sen kevään kokeneiden muistoissa vähintään kullansävyisen kehykset.

Kenties vielä pysyvämpi jälki jäi – koko maan kiekkovalmennukseen – vuoden 1971 ensimmäisestä ässämestaruudesta.

Pelillinen innovaatio oli merkittävä: Puolustajat eivät saaneet enää vain puolustaa, vaan heidän piti myös hyökätä. Entäpä hyökkääjät? Heidän  tehtäviinsä otettiin – sellainen nykyaikana sangen luontevalta kuulostava asia kuin – puolustaminen.

Päävalmentaja Antti Heikkilä haki oppia Moskovasta perehtymällä Neuvostoliiton maajoukkueen harjoitteluun. "Porin punakone" alkoi harjoitella reilusti kovempaa kuin ennen, ja syyskuussa 1970 Ässät jopa veti ennen kauden alkua harjoitusleirin Neuvostoliitossa. 

A:n ainoa Suomen mestaruus vuonna 1980 on toki myös mainitsemisen arvoinen. 

Kevät 2013 ei unohdu. Kapteeni Ville Uusitalo johtaa joukkojaan kulta-aaltoon. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

SEURAIKONI

Jokerit: Nyky-Jokerien kansainväliseen ilmeeseen sopii mainiosti se, että Suomi-kiekon – ja Jokereiden historian – kaksi parasta pelaajaa loivat kumpikin suuruutensa kansainvälisissä kaukaloissa. Teemu Selänteen ja Jari Kurrin asettaminen paremmuusjärjestykseen riippuu näkökulmasta, mutta voi myös todeta, että ansionsa on molemmilla. Ja mittavat onkin.

Ässät: Veli–Pekka Ketolan ison käden jälki on näkynyt porilaisessa kiekkoilussa 1960-luvulta näihin päiviin – ja näkyi itse asiassa jo ennen Ässien syntymistä. Ketola pelasi RU-38:n junioreissa 14-vuotiaaksi asti, voitti SM-kultaa Karhuissa ja johti Ässät kahdesti SM-kultaan. Taustaa myös valmentaja ja toimitusjohtajana.

Ketolan asema porilaiskiekkoilun vanhempana valtiomiehenä ikään kuin valettiin Isomäen seisomakatsomon betoniin mestaruuskeväänä 2013, kun Ketola oli luovuttamassa Kanada-maljaa silloisen mestarikapteenin, Ville Uusitalon, käsiin.

SYNKIN HETKI

Jokerit:
Kevään 1973 mestaruuden jälkeen seura suistui kymmenen vuoden sivuliirtoon. Aimo Mäkinen toimi samalla lailla impulsiivisesti kuin Hjallis myöhemmin: irtisanoi valmentajat, jos kaukalossa ei kulkenut. 

Ässät: Porilaisseuran synkimmälle hetkelle on osoitettavissa päivämäärä – ja jopa kellonaika. Yksi helmikuinen ilta vuonna 1996 on jäänyt Ässien historiaan pysäyttävimpänä seuran historiassa.

Rennon letkeällä pelityylillään kannattajien suosikiksi noussut Jaroslav Otevrel ei ole kävellyt sen illan JyP HT -ottelun jälkeen. Tshekkipelaaja halvaantui tahattomassa mutta traagisessa yhteentörmäyksessä Vitali Karamnovin kanssa.

Paikalla ottelussa oli myös sellaisia katsojia, jotka eivät enää koskaan palanneet jääkiekkokatsomoon. Eivät pystyneet. Arpi oli liian kipeä. 

WINNIPEG – ISO YHTYMÄKOHTA

Jokerit: Tiedossa on, että Teemu Selänne pelasi ikimuistoisen tulokaskautensa 1992–93 nimenomaan Winnipegissä. Yhteenlaskutoimitus 76+56=132 kuuluu suomalaiskiekkoilun numeraaliseen tarustoon likipitäen yhtä kiinteästi kuin vuosiluku 1995.
​​​​​​​
Ässät: Winnipeg Jetsillä on kiveen hakattu asemansa myös porilaisen kiekkoilun historiassa. Ketola lensi syksyllä 1974 uranuurtajana Winnipegiin, jonka ylpeys Jets pelasi tuolloin NHL:n kilpailijasarjassa eli WHA-liigassa.

Teemu Selänteen pelinumero on nostettu näkyviin niin NHL:ssä kuin Leijonissa, mutta Jokereissa kasia ei ole virallisesti jäädytetty – vielä. Kuva: Jukka Rautio/Europhoto

ERIKOISET FANITUOTTEET

Jokerit:
Vain mielikuvitus on rajata, jos mietitään, miten jääkiekkoseura voi hankkia näkyvyyttä. Stadin ulkoilmaderbyn peflettiin ei painettu kummankaan seuran logoa – ja se olisikin ollut turhaa, sillä eivät seuratunnukset olisi istuinalusta oikein käytettäessä kuitenkaan mihinkään näkyneet.

Ei pelkkä pefletti. Kaudella 2010–11 pelattu Jokereiden ja HIFK:n Talviklassikko kokosi Olympiastadionille 36644 katsojaa.

Ässät: Nykyajan seuratuotteet tuntuvat kovin tylsiltä, jos niitä verrataan yli kolmen vuosikymmenen takaisiin. Ässien ​​​​​​​muovikassit olivat K-kauppojen keksintö.

Patajengi muovikassissa. Ässien joukkuekuva oli harvinaisen hienosti printattuna K-kaupan muovikasseihin jo 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.

ENAKKOLUULOTTOMUUS

Naiset toimitusjohtajina: Porilaissyntyinen Leena Harkimo työskenteli Jokereiden toimitusjohtajana 1991–99. Ässät osoitti olevansa vähintään yhtä sukupuolineutraali valitessaan Eeva Perttulan vuosi sitten liigahistorian toisena naisena tj:kseen. 

KANSAINVÄLISET KOUTSIT

Jokerit:  Neuvostoliittolainen Boris Majorov luotsasi Jokereita jo kaudella 1975–76 ja uudestaan 1990-luvun alussa. Jokereiden penkin takana on nähty myös kanadalaista ja ruotsalaista väriä. NHL:ssä vuosikausia valmentanut Doug Roberts oli keväällä 1978 vajaan viikon vastuuvalmentajana.

Ruotsalaisia on nähty kaksi; Curt Lundmark 1990-luvulla ja Curt Lindström kaudella 2005–06. olemmat Curtit tulivat pesteihinsä kesken kauden. Doug Sheddenillä NHL-kokemusta on vain pelaajana, "Mr Shediä" seuranneella Glen Hanlonilla sekä maalivahtina että valmentajana.

Ässät: Myös Porissa on oltu ennakkoluulottomia valmentajia värvätessä. Ulkomaalaisten osuus rajoittuu toki venäläisvalmentajiin: Edesmennyt Vasili Tihonov korvasi Matti "Mölli" Keinosen marras-joulukuun taitteessa vuonna 1990 ja valmensi Ässiä kevääseen 1993 asti.

Vuosituhannen taitteessa oli toisen kuuluisan isän pojan osoittaa osaamistaan, kun Vladimir Jursinov jr luotsasi pataa vaihtelevalla menestyksellä. "Vova" oli tullut kesken edellisen kauden Ismo Läntisen tilalle, ja myös lähtö tapahtui kesken sesonkia. Pesti päättyi syksyllä 2002 jo lokakuussa, tilalle tuli Kaj Matalamäki.

MERKITTÄVIN ULKOMAALAINEN

Jokerit: Ei tarvitse mainita kuin yksi nimi. Otakar Janecky pelasi Suomessa yhteensä 450 runkosarjaottelua tehoin 133+346=479, joista Jokereissa 355 ottelua pistein 99+279=378.
​​​​​​
Ässät: Makuasioista voi ja pitää kiistellä. Joku liputtaa Vladimir Vujtek jr:n puolesta, vakuuttava oli myös työsulkukaudella 2004–05 nähty Detroitin NHL-Jason Williams, joka teki 43 pelissä yhtä monta (26+17) pistettä – ja antoi änärityyppisellä lapamallillaan innoituksen myös Kristian Kuuselalle.

Ehkä pysyvimmän jäljen on jättänyt Vjatseslavs Fanduls – josta Porissa puhutaan ilman ässiä. Latvialainen hyökkäsi kolmeen eri otteeseen peräti seitsemän kautta, mutta hänen vaikutuksensa on edelleen vahva. Tälläkin kaudella Fanduls luotsaa Suomi-sarjan Karhu HT:tä ja on mukana myös Ässien B2-nuorten valmennuksessa.

Monet pitkän linjan fanit (myös Raumalla) muistavat yhä seurahistorian ensimmäisen vierastyöläisen eli valkoisia Converseja käyttäneen Mark Jooriksen. Valokuvaaja Kari Mankosen täysosuma, jossa Jooris on osunut "Maukan miinaan" eli Jarmo Kuusiston lonkkaan, on ainakin satakuntalaisen urheilukuvauksen klassikko. 

DIVARIHUUMA

Jokerit: Muuan Selänne keräsi 35 ottelussa I divisioonassa kaudella 1988–89 muhkean pistesaldon : 36+33=69. Nopea laituri ehti armeijavuonnaan pelata myös Nuorten SM-sarjaa sekä Urheilukoulun että Jokereiden A:n paidassa, jossa kolmen pelin saldo oli 8+8!

​​​​​​​Ässät: Joensuun Kiekko-Pojat pudotti padan pääsarjasta keväällä 1989.
Kun Ässät putosi, valmentajana oli Tapio Flinck, joka siirtyi Joensuuhun. Ja kun Ässät vuotta myöhemmin nousi, Flinck koki jälleen valmentajana putoamisen kirvelevän tuskan.

Monesti käytetään turhan kevyin perustein "pelaa väärässä sarjassa" -klisettä, mutta Ässien divarikauden kohdalla ilmaus todellakin piti paikkansa. 

Arto "Gunu" Heiskasen plusmiinuslukema +90 oli melko massiivinen. Sitä toki oli 44 ottelun saldo 110 (58+52) pistettä. Se on edelleen Suomen toiseksi korkeimman sarjatason yhden kauden ennätys.
​​​​​​​SM-liigan viisinkertainen maalikuningas Arto Javanainen oli divarissa kivikova ja latoi kiekon verkkoon peräti 59 kertaa, vaikka oli osan kaudesta loukkaantunut ja mukana vain 36 ottelussa.

NYKYTILA

Jokerit: Päätös KHL:ään siirtymisestä on ollut iso loikka sekä Jokereille että Suomi-kiekolle. Se on sitä sekä urheilullisesti että maan seuratuimman palloilusarjan SM-liigan kannalta.

​​​​​​​Ässät: Kokonaisuus huomioon ottaen Ässät elää kenties seesteisintä kauttaan värikkäässä historiassaan. Hienosti onnistunut halliremontti päivitti olosuhteet 2020-luvun vaatimustasolle, ja myös ikuinen kipukohta eli talous on tolallaan.

Jokerit–Dinamo Minsk perjantaina kello 18.30.
Ottelu peliä edeltävine studio-osuuksineen on katsottavissa Viasat Jääkiekko -kanavalla, Viaplayssa ja ilmaisessa Viafree-palvelussa. 


Ässien 50-vuotisjuhlaottelu Ässät–HIFK kello 18.30.

Juhlallisuudet alkavat Isomäki Areenassa jo hyvissä ajoin ennen ottelun alkua. Ovet aukeavat klo 16 ja entiset Ässäpelaajat ja HIFK-pelaajat kohtaavat klo 16:30 alkavassa näytösottelussa.

Näytösottelussa tositoimissa nähdään mm. Pasi Peltonen, Ville Uusitalo, Marko Kivenmäki, Jari Korpisalo, Veli-Pekka Ketola, Iiro Järvi, Juuso Riksman, Mika Kortelainen sekä Aki Uusikartano.