Ensimmäisen kattauksen mies

Teppo Rastio nostaa keittiönpöydälle ison nipun kellastuneita papereita ja vanhoja albumeja. Pinossa päällimmäisenä on Suomen jääkiekkomuseon 5-vuotisjuhlaan liittyvä asiakirja, johon Antero Karapalo on koonnut siihen 36 jääkiekkovaikuttajan tiedot.

Listalta löytyvät esimerkiksi Rastion ja Sakari Sillankorvan nimet. Kaksi raumalaista kelpasi mukaan, kun huhtikuussa 1985 aateloitiin ensimmäiset jääkiekkoleijonat.

Rastio laskee paperin jouluaaton sanomalehden päälle. Se on sopivasti taiteltu auki urheilusivujen kohdalta, ja näkyvissä on Lukko–Kärpät-kamppailun otteluilmoitus.

Pelissä juhlistetaan raumalaisia kiekkoleijonia.

– En mä näistä sikäli perusta, että olen enempi joukkuemiehiä. Hieno tilaisuus se aikanaan oli, mutta enemmän sillä tavalla, että näin pelikavereitani. Mukava tietysti sillä tavalla, että olin siinä ensimmäisessä kattauksessa, Rastio sanoo selatessaan nimilistaa.

Helsinkiläiset
veivät menestyksen

Hänen pöydälle kiikuttamansa paperit ovat pala raumalaista ja suomalaista jääkiekkohistoriaa, ja samaan kategoriaan lasketaan mies itsekin.

Monipuolinen urheilija edusti Suomen seitsemän kertaa MM-tasolla, pelasi yhdet MM-kisat ja oli voittamassa Lukolle Suomen mestaruutta.

Sitä ainoaa mestaruutta, josta tulee keväällä kuluneeksi 50 vuotta. Vaikka Rastiokin saavutti Lukossa viisi mitalia, voitonjuhlia ei Raumalla ole tuon jälkeen nähty.

– En olisi silloin uskonut. Jos ne helvetin helsinkiläiset eivät olisi vieneet kaikkia meidän kavereitamme, olisimme olleet vahvoja 1970-luvun loppuun asti, Rastio lataa.

Hän palaa kahvikuppi kädessään menneisyyteen. Matti Keinonen , Jorma Vehmanen , Esa Isaksson ja Juhani Jylhä lähtivät kukin vuorollaan Lukosta HJK:n tai HIFK:n riveihin. Edelleen Rastiota ärsyttää, kun joku ilm oittaa avoimesti kannattavansa helsinkiläistä joukkuetta.

– Sitä Suomen mestaruutta pidän kyllä urani isoimpana saavutuksena. Silloin oli niin tärkeää, että se saatiin Raumalle, Rastio miettii.

Kymppitonni rikki
Karhuja vastaan

Hän oli itse nauttinut jo kahdet mestaruusjuhlat Tampereen Ilveksen pelaajana, mutta vuonna 1958 oli aika palata opintojen jälkeen Raumalle.

1954 hän oli tehnyt suomalaista kiekkohistoriaa ja murtautunut ensimmäisenä pelaajana Helsingin, Tampereen ja Hämeenlinnan ulkopuolelta MM-kisoihin, mutta jääkiekon todellinen läpimurto Raumalla oli vielä edessä.

– Siinä 1958–59 se leimahti kunnolla. Yleisömäärät lähtivät kunnolla kasvuun, ja alkoi tulla täysiä katsomoita. Muistaakseni 10 000 katsojan rajakin meni kerran rikki.

Keväällä 1965 Karhuja vastaan pelatussa ottelussa yleisömääräksi tosiaan kirjattiin 10 001 katsojaa. Se on kuitekin vain virallinen luku, todellista väkimäärää ei saada selville koskaan.

– Se oli hyvää aikaa, Rastio henkäisee.

Lue torstain Länsi-Suomesta Rastion ajatuksia nuorten MM-kisoista ja nuorten pelaajien nostamisesta SM-liigaan sekä maalivahti Petri Vehasen mielipiteitä perinteiden vaalimisesta.