Ehtikö TPS mestaruusjunan kyytiin?

TPS:n peli on ollut raiteillaan koko kauden. Mutta minne asti juna vie? Kuva: Jani Mesikämmen

"Nyt kaikki negapetterit käymään kylmässä suihkussa. Me pelaamme mestaruudesta," julisti TPS-toimitusjohtaja Mika Eskola Twitterissä pelaajasiirtojen takarajalla helmikuussa.

Seurajohto sai osin aiheesta kritiikkiä, kun puoli kautta kestänyt keskushyökkääjän etsintä päättyi tuloksettomana. Joukkueen peli tosin on kulkenut varsin tuloksellisesti sentterivajeellakin ja TPS kiistatta haluaa pelata mestaruudesta, joka ehkä hieman yllättäen on turkulaisten tavoiteltavissa.

Mutta puksuttaako mestaruusjuna huhtikuun tullen Artukaisten asemalle?

TPS:n kuluvan kauden tarina on jo tähän mennessä hieno, koska Palloseurassa panostettiin nykyoloissa harvinaislaatuisesti joukkueen jatkuvuuteen. Sivullekirjoittaneen kausiennakossa peräänkuulutettiin TPS:n kuitenkin tarvitsevan tukevaa kehitysaskelta, jotta menestys olisi realismia.

Tällaisen askeleen TPS on ottanut monella tasolla. Jatkuvuuden, työrauhan ja menestysnälän voimin TPS on kollektiivina pelannut selvästi laadukkaampaa jääkiekkoa kuin viime kaudella hampaat irvessä keskikastiin venynyt ryhmä. Pitkäjänteisyys ja onnistumiset ovat ruokkineet toisiaan, joten TPS osaa – ja ennen kaikkea uskaltaa – pelata rohkeasti sekä kiekon kanssa että ilman sitä. Pintatasolla turkulaisryhmä pystyy kontrolloimaan pelin tapahtumia selvästi useammin kuin vastustaja.

Kollektiivisen suoritustason kanssa symbioosissa kehitysaskeleen on ottanut moni pelaajakin. Ja ennen kaikkea tätä TPS tarvitsi. Viime keväänä hyvän runkosarjan pelanneet Tomi Kallio ja Eric Perrin vaikuttivat lähinnä nääntyneiltä tosipelien tullen. Profiilipelaajien kuorma oli valtava, eikä vähiten peliminuuteilla mitaten. Erik Thorell oli nappihankinta täksi kaudeksi, mutta hänen lisäkseen muun muassa Jasper Lindsten ja Patrik Virta ovat tilaisuuden saatuaan tasanneet konkaritähtien kuormaa mukavasti – nelikymppiset ykköstykit ovat virkeitä playoff-rutistuksen alkaessa.

Henrik Tallinder saattaa 38-vuotiaana hyvinkin olla koko liigan paras puolustaja, mutta hänenkään ei ole tarvinnut enää kantaa joukkuetta reppuselässään. Ruotsalaiskonkarin vastuu on yhä mittava, mutta esimerkiksi Ilkka Heikkinen ja Elmeri Eronen ovat tuoneet kaivattua laveutta takalinjojen tulivoimaan. Tallinderin kuormaa on viime otteluissa viisaasti jopa karsittu.

Riskivyöhyke on silti olemassa kevään kirkastuessa. Joukkue on kärsinyt loukkaantumisista ja runkosarjan loppusuoralla etenkin Kallion ja Perrinin peliajat ovat kivunneet turhan usein ja turhan paljon yli 20 minuutin. Jos playoff-taistot venyvät mitalipeleihin saakka, kehitysaskeleita ottaneiden jalkojen ei parane tutista, ettei valmennusjohto käperry jälleen ykkösnyrkkinsä ympärille. Tasapaino on herkässä.

Kaivattu keskushyökkääjä olisi kenties tuonut ratkaisevan pelillisen leveyden (vapauttaen myös Jerry Ahtolan resursseja hyökkäyksessä) lisäksi myös henkistä varmuutta. Tosin juuri sillä saralla TPS on liigan vahvimpia kokonaisuuksia. Palloseura ei vielä runkosarjaetapilla vallannut mestaruusjunan veturia kirvesrinnoilta, mutta raiteita riittää vielä ennen pääteasemaa.

 

Entä miten kävi kauden alla tehtyjen yksilöllisten ennustusten suhteen?

Läpimurto: Elmeri Eronen

"Juuri hänen kaltaisensa pelaajan on noustava esiin." Nuoret hyökkääjät Jasper Lindsten ja Patrik Virta nousivat väkevämmin suuren yleisön tietoisuuteen, mutta myös Elmeri Erosen suoritustaso edusti juuri sitä, mitä TPS tarvitsi. Eronen nosti peruspakkina itsensä uudelle tasolle, tasasi kokeneemman kaartin kuormaa luotettavuudellaan ja kesti isossa roolissa myös mittavan peliajan tuomat vaatimukset.

Kivijalka: Tomi Kallio

"Kapteeni Kallio on Palloseuran selkäranka ja johtotähti tälläkin kaudella." 20 maalia ja 50 pistettä – ei pöllömmin 40-vuotiaalta konkarilta. Pisteitäkin enemmän Kallion läsnäolo näkyi TPS-leirissä henkisesti. Ja uuden sukupolven esiinnousu takasi myös sen, ettei Kalliota ja muita konkareita ole näännytetty valtavan kuorman alle jo ennen pudotuspelejä.

Uhkakuva: Oskari Setänen – Aleksandar Georgijev

"Ajoittaiset väläyttelyt eivät enää riitä." Nuori torjujakaksikko osoitti epäilyt turhiksi, maalivahtipeli oli TPS:n onnistuneen runkosarjan keskeisiä kulmakiviä: tiiviin viisikkopelin ja suoritusvarman torjuntatyöskentelyn summana TPS päästi vähiten maaleja liigassa. Melkoiseksi vahvuudeksi on toistaiseksi osoittautunut se, että Setänen ja Georgijev ovat tasanneet vastuun sopuisasti. Uhkakuva oli turhaa pessimismiä, kummankin maalivahdin tilastot ovat sarjan kärkipäätä.