Barkov: Keskinkertaisuus ei voi olla tavoite

Viirien varjossa. Aleksander Barkov voitti 17-vuotiaana juniorina keväällä 2013 Tapparan paidassa SM-hopeaa, mutta kolmen seuraavan kevään liigakarkelot jäivät väliin. Leijonien ja Floridan liiderisentteri on pelannut NHL:ssä jo kolme täyttä kautta. Kuva: JP Mikola

Jos jääkiekkoilusta pitäisi etsiä esimerkki pelaajasta, joka hoitaa hommansa tip top, soraääniä ei kuulu, kun jalustalle nostaa Aleksander Barkovin. Florida Panthersin ykkössentteri ei tee asioita näen vuoksi. Treenaamisessa on aina ajatus.
Tällä kaudella ajatukset ovat ensin World Cupissa, vasta sitten palkkatyömaalla NHL:ssä.

– Olen tehnyt kaiken niin, että olisin kunnossa syyskuussa. Yleensä se on NHL-kauden alku eli lokakuu, mutta nyt tässä on kuukauden ero, Tapparan CHL-kotiavausta seuraamassa ollut Barkov kertoo.

– Pari viime viikkoa ovat jo olleet terävämpiä, keskushyökkääjä kuvailee.

Barkov on jo vuosia tunnettu pelaajana, joka elää ympärivuotisesti huippu-urheilijan elämää ja hoitaa harjoittelunsa säntillisesti. Halu kehittyä ja olla paras antaa leimansa kaikelle tekemiselle.

– En nyt sitä sano, että olisin joskus paras, mutta siihen pitää pyrkiä. Mitä siitä tulisi, jos sanoisin, että haluan olla keskinkertainen pelaaja siinä liigassa? Barkov tokaisee, on hetken hiljaa ja katsoo kuulijan reaktiota.

Barkov on aina ollut valmis myös tekemään töitä tavoitteidensa ja päämääriensä eteen. On kyse sitten luistelutekniikasta, laukauksen hiomisesta tai fysiikkaharjoittelusta, nuori mies ei ole halunnut jättää selittelyille sijaa.

Nopeuden kehittäminen on ollut Barkovin kesäharjoittelun kulmakivi jo vuosia, C-juniorivuosista lähtien

"Olin 14- tai 15-vuotias, kun huomasin, että ”nyt ei riitä terävyys”. Siitä lähtien olen harjoittelussani tehnyt juttuja, jotka toisivat sitä lisää."


– Olin 14- tai 15-vuotias, kun huomasin, että ”nyt ei riitä terävyys”. Siitä lähtien olen harjoittelussani tehnyt juttuja, jotka toisivat sitä lisää. Tietysti olen pyrkinyt saamaan myös lisää voimaa ja kestävyyttä, Barkov sanoo.

Fanit huomioon. Tapparan pelaajahautomon kirkkaimmat tähdet Aleksander Barkov ja Patrik Laine jakoivat nimikirjoituksia tunti ennen Tapparan ja HC Luganon välisen CHL-kamppailun alkua, ja tulos oli odotettu. Nimikirjoitusjonossa oli satoja ihmisiä. Kuva: Mikko Pylkkö


Vaikka ikävuosia ei ole vieläkään mittarissa kuin 20, Barkoville tuleva NHL-kausi on jo uran neljäs. Ventti tulee täyteen ensi viikolla, mutta kun Barkovin tuntee, tietää kysymättäkin että merkkipäivä menee ”työn merkeissä”.

Jäällä Barkov on käynyt sekä kotikulmilla että stadissa. Helsingin Salmisaaressa hän on hikoillut pääkaupunkiseudulla asuvien NHL-kiekkoilijoiden kanssa. Samassa kaukalossa ovat harjoitelleet Näsinneulan nurkilla kesäänsä viettävistä muun muassa Jori Lehterä ja Tuukka Rask.

– Tampereella meillä on ollut jäitä pienemmällä porukalla. Mukana on sellaistia pelaajia, joiden kausi ei ole vielä alkanut tai joilla ei ole vielä seuraa, Barkov kertoo.

Lauantaina Barkov jakoi tutussa Hakametsän hallissa nimikirjoituksia yhdessä toisen tappara-taustaisen maajoukkuehyökkääjän eli Patrik Laineen kanssa. Kaksikko veti väkeä jonoon paremmin kuin olympiamitalisti Mira Potkonen pronssijuhliinsa naapurikaupungissa Nokialla.

Myös Barkovin palkintokaapissa komeilee olympiapronssi. Nuori sentteri teki harvinaista kiekkohistoriaa pelaamalla ensimmäiset A-maaottelunsa Sotshin olympiakaukalossa 2014.

Talviolympialaiset olivat nuorelle miehelle kova juttu.

– Olympialaiset ovat aina olleet itselleni sellainen iso juttu. Pienempänä on ollut haaveena, että pääsisi niihin joskus pelaamaan. Ja olihan se hienoa, kun sinne itse pääsin. Nämä nyt käydyt kesäolympialaiset olivat jättikokoinen urheilutapahtuma, niitäkin tuli seurattua tiiviisti, Barkov kertoo

"World Cup on huhujen ja kuulemani mukaan isoin juttu koko jääkiekossa."


Mihin kohtaan arvoasteikkoa sijoitat syyskuussa pelattava kahdeksan joukkueen World Cup –turnauksen?

– Se on huhujen ja kuulemani mukaan isoin juttu koko jääkiekossa. Se on myös erilainen urheilutapahtuma, koska muita lajeja ei ole, ja kaikki keskittyy siellä jääkiekkoon, Leijonasentteri puntaroi.

Leijonat pelaa ennen World Cupia vastaan kolme harjoitusottelua, joissa se kohtaa Ruotsin kahdesti ja kenraalissa vielä USA:n ennen kuin lopullinen määränpää eli Toronto kutsuu.

– Kolme treenipeliä on ihan riittävästi. Kyllä me toisemme tunnemme, saamme hyvät ohjeet, ja jokainen on 100-prosenttisesti sitoutunut, Barkov uskoo.

Yksi sitouttamisen keinoista on ollut se, että päävalmentaja Lauri Marjamäki on tavannut jokaisen turnaukseen valitun pelaajan kahden kesken. World Cupissa Suomi pelaa samassa lohkossa Ruotsin, Pohjois-Amerikan nuorten pelaajien joukkueen ja vanhempien synnyinmaan Venäjän kanssa.

Ottelutahti ei Torontossa ole sen tiiviimpi kuin NHL:ssä, itse asiassa ohjelma on jopa ”kevyempi”, koska matkustamista ei ole ollenkaan, ja jokaisen ottelun jälkeen on välipäivä tai useampia. No, kuormaa toki riittää, sillä vastustajat ovat niin kovia, ettei planeetalta parempia löydy.

Koetko jo kolmen kauden kokemuksella olevasi sinut tiivistempoisen NHL-rytmin kanssa?

– Sekin on asia, joka tulee kokemuksen myötä. Olen aina pystynyt ja pyrkinyt tekemään palauttelut kunnolla pelien jälkeen, Barkov sanoo.

"Olen aina pystynyt ja pyrkinyt tekemään palauttelut kunnolla pelien jälkeen."


Barkov on nuoresta iästään huolimatta raavaan aikamiehen kokoinen. Kun painoa on lähes sata kiloa ja kypärä keikkuu yli 190 sentin korkeudella, jalkojen tuoreus eli terävyyden säilyttäminen on tärkeää.

– Se 40 minuuttia, joka joukkueella on aikaa ennen kuin pitää lähteä vieraspelin jälkeen hallilta, on tärkeä. Kyllä siinäkin ajassa ehtii tehdä pienen palauttelun tai jopa pienen punttitreenin, joilla molemmilla voi jopa pystyä kehittämään jotain ominaisuuksia. Ei voi ajatella, että tuossa oli nyt se peli, eikä tälle päivälle muuta tarvita, Barkov kuvailee

Sotshissa Floridan ykkösentteri sai laiturikseen reilusti yli 40-vuotiaan Teemu Selänteen. Varttuneempaa sivustatukea Barkovilla on myös omassa seurassaan, kun rinnalla taituroi harmaantunut tshekki Jaromir Jagr, joka on nyt saman ikäinen eli 44-vuotias niin kuin Selänne Sotshissa.

Jagt osaa itsekin laskea leikkiä iästään – ja myös ketjukaverinsa Barkovin vähäisistä vuosirenkaista. Viime kaudella Jagr twiittasi treenien jälkeen ”Sashan” kertoneen, että ”en ole väsynyt, mutta jalkani eivät liiku”.

Jagrilta löytyi vielä jatkokommentti tukkoisuutta valitelleelle sentterilleen. ”No, poika, nyt ainakin tiedät, miltä minusta on tuntunut 15 viime vuotta.”

Vaikka pelit menivät Torontossa miten tahansa, ketjukaveri Jagrin kohtaaminen ei voi olla Barkovilla edessä missään vaiheessa World Cupia. Jagr kieltäytyi kohteliaasti kunniasta ja jätti turnauksen tarkoituksella väliin. Tuttu tutkapari haluaa säästää energiansa Floridan raskaaseen runkosarjakauteen.

Ja se taas lupaa Barkovin kannalta hyvää myös lokakuussa alkavalle NHL-kaudelle.

Lisää aiheesta