Alivoimamaalien erikoismieheltä jäi tusina yhtä vajaaksi

Olli Sipiläisen viimeiseksi liigapukukopiksi jäi Mikkelin Kalevankangas vuosimallia 2017. Kuva: Pasi Peltola

Jos luulit, että laitahyökkääjä Olli Sipiläinen, 39, pystyy jättämään jäähallit taakseen, olit aika väärässä. Ketterän kasvatti on ollut periaatteessa viikon eläkkeellä, mutta hallilta hänet löysi sunnuntainakin.

"Aika hyvä ura kaverilta, jonka kunnianhimo ei kuulemma riittäisi liigapelaajaksi. Näin minulle kertoi eräs liigavalmentaja, kun olin hankkimassa ”Sipiä” Jukureihin."

 

- Viime yönä tultiin kotiin Jukurien päätösreissulta Prahasta, mutta päivällä olin jo seuraamassa nelivuotiaan Veetin joukkueen turnausta Pieksämäellä, Sipiläinen myöntää.

Sipiläinen pakkaa viisihenkisen perheensä muuttokuorman kesällä Mikkelistä kohti Jyväskylää, missä odottaa joitain vuosia vuokralla ollut kotitalo. JYP taitaa saada Sipiläisiä riveihinsä. Viikonloppuna Villen, 9, joukkue pelasi Kuopiossa. Eiköhän Viljamikin, 2, kohta joukkueen löydä.

- Saattaa olla juniorivalmennusta edessä, mutta lähden kyllä etsimään koulutukseni mukaisia töitä, kertoo prosessi- ja ympäristötekniikan insinööri.

Sipiläinen kiekkoili liigakaukaloissa näyttävän uran, vaikka pelasikin kolmannen liigakautensa vasta 29-vuotiaana. Runkosarjan 686 ja pudotuspelien 99 ottelua höystettiin kahdella Suomen mestaruudella ja kolmella SM-pronssilla.

Pääsarjadebyyttinsä Sipiläinen pelasi kuitenkin jo pari vuotta ennen liigadebyyttiään Superpesiksessä IPV:n jokerietenijänä. Tilastoihin merkittiin yksi tuotu juoksu. Kopparipari Olli Lehtola teki näyttävän uran pesiksessä.

- Olin ehkä lahjakkaampi pesiksessä, mutta koin kiekkoilun haasteellisempana ja mielekkäämpänä, Sipiläinen pohtii.

Liigaportit aukenivat vasta täyden ykkösdivarikauden ja kahden kakkosdivarissa yhteensä yli sata tehopistettä tuottaneen kauden jälkeen, kun Sipiläinen läpäisi 23-vuotiaana SaiPan portin.

- Olin käynyt sinäkin kesänä näytillä Diskoksessa ja KooKoossa.

Kahdella SaiPan kaudella jälkimmäinen jätti tilastoihin melkoisen harvinaisuuden, 50 pelattua ottelua ja 0+0 tehopistettä. Lukema ei vaikuttanut Risto Dufvan haluun saada Sipiläinen Jukurien Mestiksen joukkueeseen syksyksi 2002.

Sipiläinen takoi Jukureissa neljällä kaudella aina vähintään tusinan maaleja, voitti kolme Mestiksen mestaruutta ja liittyi Dufvan armeijaan pelaten valmentajalle lopulta täyden tusinan kausia.

- Aika hyvä ura kaverilta, jonka kunnianhimo ei kuulemma riittäisi liigapelaajaksi. Näin minulle kertoi eräs liigavalmentaja, kun olin hankkimassa ”Sipiä” Jukureihin, Dufva virnuilee.

- No, tein maalin silloin toisellakin SaiPan kaudella, mutta jostain syystä se ei kirjautunut tilastoihini, Sipiläinen hymähtää.

Sipiläinen siirtyi JYPin väreihin vuotta ennen Dufvaa, mutta loppu on historiaa. Sipiläisen peli nelosketjun lisäksi alivoiman hyökkääjäparina Miika Lahden tai erityisesti Filip Riskan kanssa oli taidetta. Sipiläisen nopeus oli usein myrkkyä vastustajan viivamiehille. Sipiläinen teki runkosarjassa 55 maalia, joista käsittämättömät 11 syntyi alivoimalla!

- Piti vain uskaltaa hyökätäkin, mutta viime vuosina oli kieltämättä sillä sektorilla hiljaisempaa.

Vitsiä väännettiin Raumallakin, kun Dufva halusi toisena Lukko-vuotenaan ryhmäänsä Jyväskylästä nollaplusnollamiehen. Kritiikki hiljeni, kun nelosketjun laitahyökkääjä nakutti kahdeksan maalia ja Lukko luovi 2000-luvun toiseen SM-pronssiinsa.

Uran päätöskauden ottelumäärä 46 oli Sipiläisen 13-vuotisen liigauran toiseksi pienin. Syksy meni kuntouttaessa.

- Keväältä oli pohjalla vanhaa polvivammaa, joka olisi jälkeenpäin ajatelleen kannattanut operoida kesällä. Taukoa tuli, kun polvi ei kestänytkään harkkapelejä. Käytännössä sain kuitenkin lopettaa pelaamisen terveenä. Pystyn urheilemaan ongelmitta.

- Olihan tämä henkisesti aika raskas rooli, koska nelosketjusta seuraava paikka on katsomossa. Ykkösketjusta pudotessaan saa vielä pelata. Iso kiitos on annettava vaimolle ja perheelle, Sipiläinen sanoo.