"Älä valitse mua, jos haet vain valmentajia" – Tommi Kerttula aloittaa Kiekkoareenan kolumnistina

Kiekkoareenan tuore kolumnisti Tommi Kerttula on työskennellyt koko 2000-luvun ammattijääkiekon parissa.

Kiekkoareenan tuorein rekrytointi on kolumnistina aloittava Tommi Kerttula. Hämeenlinnasta kotosin olevalla Kerttulalla, 42, on pitkä kokemus ammattijääkiekkoilusta, jonka parissa hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien.   

Juniorivuotensa Kerttula pelasi pakkina HPK:ssa. Pelaajapolku vei 1990-luvun alussa A-nuorten SM-liigaan asti, eikä laji jäänyt peliuran jälkeenkään. Vuodesta 2000 lähtien hän on toiminut ammattijääkiekon parissa eri rooleissa – mutta ei valmentajana, vaikka taskusta löytyy myös ammattivalmentajan koulutus.

Kerttula on samaa kansainvälisen valmentajatutkinnon vuosikurssia kuin Petri Matikainen (Pelicans), Jarno Pikkarainen (HIFK), Jokereiden pelaajakoordinaattori Janne Vuorinen (Jokerit) ja Lukosta tuttu Juha Vuori.

Kurssin rehtorina toimi vuosina 2002–2005  Erkka Westerlund. 

– Sanoin Erkalle pääsykoehaastatteluissa, että älä valitse mua, jos haluat vain valmentajia. En aio koskaan ryhtyä valmentamaan jääkiekkojoukkuetta, Kerttula muistelee.

Westerlund kuitenkin valitsi.

Kerttula puolestaan on pitänyt lupauksensa.

– Koulutus antoi kyllä hyvän pohjan ymmärtää valmentajien sielunelämää. Toisaalta sain myös peliteoreettisen pohjan ja kiinnostuin viemään pelianalyysin yksilötasolle, Kerttula sanoo.

Millenniumin alussa Kerttula paiski kiekkotöitä kahdessa nousijajoukkueessa, ensin Pelicansissa (2000-2005) ja sitten KalPassa 2006–2007 pelaajakoordinaattorina tai scouttina.

Kiekkoklisettä käyttäen ne olivat nuorelle miehelle isoja oppivuosia. Jos yritetään päästä sanonnan taakse, mitä ne kaudet  opettivat. 

– Päätin toimia lähellä valmennusryhmää, miltei osana sitä, koska halusin nähdä valmennuksen arkea ja oppia valmentajilta. Testimielessä olin aitiossakin, jotta aistin miltä peli näyttää valmentajien silmin.

– Sen jälkeen on ollut luontevaa kommunikoida valmentajien kanssa, vaikka sittemmin olen seurannut peliä ja pelaajia hieman objektiivisemmasta perspektiivistä, Kerttula kertoo.

Sen jälkeen työnkuvaan tuli peli- ja pelaaja-analyysijärjestelmien kehittäminen. Suomi-kiekon seuroista ainakin HPK, TPS, KalPa, Lukko, Pelicans, Blues ja KooKoo tulivat tarkemmin tutuiksi.

– Ruotsissa ja Keski-Euroopassa Vuosina 2007– 2013 kiersin varmaan kaikki Suomen ja Ruotsin seurat läpi. Sain aika hyvän läpileikkauksen liiga,- ja  junioriorganisaatioista ja toisaalta eroista naapuriin, Kerttula kiittelee.

Vertailupohjasta oli apua niinä vuosina (2013–2016), kun työmaana oli "Mestiksen helmi" eli Jukurit. Mikkelissä Kerttulan tittelinä oli urheilujohtaja – ja Etelä-Savossa vahva kiekkotekemisen buumi, joka huipentui liiganousuun.

Noina kausina Jukurit juhli kolmea Mestiksen mestaruutta ja oli kerran hopealla. Jukureista Kerttula lähti ennen viime kautta.

– Mestis oli sarjana uusi. Minua kiehtoi liiganousu ja halusin testata kertyneitä oppeja joukkueen rakentamisessa ja myös johtajana. En kuitenkaan halunnut kokea enää kolmatta liigaan noussutta organisaatiota. Myös henkilökohtaiset syyt painoivat lopetuspäätöksessäni, Kerttula perustelee.

Töitä olisi ollut tarjolla myös suomalaisissa liigaseuroissa, mutta Ruotsi kiehtoi. Länsinaapuri ei houkutellut sen takia, että Kerttula käyttäisi nuuskaa ja saisi naapurimaassa käydessään täydennettyä varastojaan, vaan ammatillisista syistä. 

– Olen ollut pitkään kiinnostunut oppimaan ruotsalaisesta seurajohtamisesta, yhteisöllisyydestä ja siitä, miten siellä autetaan pelaajia kehittymään.

Viime ja tällä kaudella Kerttula on työskennellyt ruotsalaisen SHL-seura Örebron palkkalistoilla, nimeke on sport advisor.

Keskusteluissa käy selväksi, että Ruotsista oppia on myös tarttunut. Sieltä löytyy myös lähitulevaisuuden tavoite tai unelma: 

– Toivon, että ÖHK kutsuu minut Sport Committeen jäseneksi. Se olisi jotain missä suomalainen ei ole koskaan ollut.

Jäähallin ovet eivät ole loksahtaneet kiinni Suomenkaan suunnassa. Kerttula on nykyisin Mestiksen hallituksen jäsen.

– Lähdin mukaan, kun pyydettiin. Silmäni aukesivat lopullisesti Jukurit-vuosina. Suomalaisen jääkiekon etu on elinvoimainen Mestis. Neljän vuoden aikana meiltä lähti Jukureista joukkueellinen pelaajia sekä neljä valmentajaa liigaan, Kerttula muistuttaa.

Tiivis kytkös huippukiekkoiluun antaa Kerttulalle kolumnistina mahdollisuuden näkökulmiin, joita ammattitoimittajilla ei välttämättä ole.

Entä millaisia ajatuksia Kiekkoareenassa tällä viikolla julkaistu SM-liigan puheenjohtajan Heikki Hiltusen haastattelu avasi Kerttulalle?

–  PJ tuntuisi ymmärtävän kokonaisuuden, ei vain liigan etuja, kuuluu Kerttulan arvio.

Ja kokonaisuudesta tässä kaikessa juuri on kyse. Kerttulalle Kiekkoareenan kolumnistiksi ryhtyminen on luontevaa jatkoa media-alalla toimimiseen. Kokemusta on kertynyt asiantuntijana toimimisesta muun muassa Veikkaajasta, Urheilusanomista, Urheilulehdestä, Jääkiekkolehdestä, MTV3:lta, ja Yleltä. 

Mitä se puoli on kiekkoilusta avannut? 

– Työ eri medioissa on ollut tosi antoisaa. Olen oppinut ymmärtämään median silmänaloja paremmin ja arvostamaan heidän työtään sekä vastuutaaan lukijoille, kuulijoille ja katsojille. Itselle toimiminen toimittajien kanssa on luontevaa ja auttanut paljon urheilujohtamistyössä. Johtaminen on pitkälti viestintää, Kerttula sanoo.

Työn rinnalla ovat kulkeneet johtamisopinnot Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa, Executive MBA-ohjelmassa. Opinnot ovat kesken, mutta kyseessä ei ole mikään "paperit viidessä vuodessa – tai ensi vuosikymmenellä" -ikuisuusprojekti.

– Tarkoitus on valmistua 2018. Lopputyönä on urheilujohtaminen Suomessa ja Ruotsissa kulttuurinjohtamisen viitekehyksestä käsin tarkasteltuna.

Oletko muuten vielä samaa mieltä kuin 2000-luvussa: etkö aio koskaan valmentaa?

– En aio valmentaa.

Kerttulan ensimmäisen kolumnin voit lukea sunnuntaina Kiekkoareenasta.